Lightnews — Scholar-powered news

Niko Jaakkola FI

@nikoekon.bsky.social

820 followers 520 following 970 posts

Taloustieteen professori (Bologna). Ilmasto, luonnonvarat, vihreä siirtymä. Kommentoin toki myös 🇫🇮/🇪🇺 kansalaisena. Suomenkielinen tili; englanniksi @nikoecon.bsky.social

Posts Media Videos Starter Packs

Pinned

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · Oct 29

Tässä taannoinen kirjoitus Kauppalehdessä @artahy.bsky.social kanssa. Alla raportti jossa kirjoitan aiheesta hieman pidemmin.

Niko Jaakkola @nikoecon.bsky.social · Aug 11

Kirjoitettiin @artahy.bsky.social kanssa siitä, miten ilmastopolitiikan tulee keskittyä vakuuttamaan yksityinen sektori vihreän siirtymän vääjäämättömyydestä. Sanat eivät enää riitä, tarvitaan tekoja -- esim. tukia pitkäikäisille sijoituksille ja hankinnoille. Hallitus menee juuri väärään suuntaan.

Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa tehdään jo tänään

Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia ongelmia. Poliittisten päättäjien tulee pyrkiä kasvihuonekaasupäästöjen hinnoitteluun niin kovalla tasolla kuin poliittiset reunaehdot sallivat. Nykyisen hallituks...

www.kauppalehti.fi

1 14

Reposted by Niko Jaakkola FI

kaarinahazard.bsky.social @kaarinahazard.bsky.social · 5h

Ykkösaamussa Ville Rydman sanoi, että Hamasin terrori-isku Israeliin se vasta kansanmurha olikin.

Jos alamme tuoda jaettuun pöytään itse keksimiämme sisältöjä sanoille, jotka ovat yhteisessä käytössä, kaikki neuvottelu on tuhoon tuomittua.

8 18 150

Reposted by Niko Jaakkola FI

Jussi Jalonen @jojalonen.bsky.social · 7h

Yhdysvaltain asevoimien tilanne on puhuttanut nyt pari viikkoa, ja itse pääsin nyt aatoksissani siihen vaiheeseen, jossa mieleeni palasi elokuva "Full Metal Jacket".

Tehdään aiheesta ketju, niin saatte tekin kiinni siitä, miksi juuri tämä elokuva mietityttää.

7 19 98

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 16h

Olen siis laajalti samaa mieltä siitä, että julkisen & yksityisen roolit kummatkin tärkeitä ja että harkitulle teollisuuspolitiikalle on tarvetta.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Jep. Lisäksi olemme juuri aikamoisen teknologisen murroksen kourissa, tilanteessa jossa monet uudet teknologiat omaavat luontaisen monopolin piirteitä (teknologiajätit). Nämä vaativat uudistettua säätelyä -- ja niiden (myös omistajien) poliittisen vallan suitsimista.

1 3

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Ihan vain siihen, että sisääntulevat hallitukset maassa kuin maassa lupaavat nostaa tuottavuutta ja usein se ei sitten ole tapahtunut. Mutta en ole ajatellut asiaa systemaattisesti enkä tunne oikein tutkimuskirjallisuutta tästä.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Ehdottoman samaa mieltä.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Mietinkin että pitäisikö laittaa Mick Herronille viestiä ja kertoa että tämä tarina on nyt spoilattu.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Joo, siis voi olla että näinkin! Mutta sanoisin että tätä on helppo luvata ja aika paljon vaikeampi onnistuneesti toteuttaa.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Julkisilla sijoituksilla voi olla perusteltu rooli myös laajempien teollisten ekosysteemien koordinoinnista -- niillä voi yrittää motivoida monimutkaisen tuotantoketjun pystyyn laittamisen. Esim. vetytalous, jossa pitää yhtä aikaa taata sekä kysynnän että tarjonnan syntyminen.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Totuus lienee jostain tältä väliltä. Etenkin julkisten sijoitusten, joita yksityinen sektori ei tuota kunnolla (koulutus, infra, vihreä siirtymä, jne.) merkitys tuottavuuden kasvussa on varmaan tärkeää, kunhan ne osataan suunnittella hyvin.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Usein tuottavuuskasvu *julkisilla* sijoituksella on vasemmalta tuleva resepti. Oikealla puolestaan ajatellaan että yksityinen sektori saa tuottavuutta kohennettua tehokkaammin, koska kannustimet ovat selkeämmät ja suoremmat.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Ei siinä ole hirveästi tekemistä sen kanssa onko korko "ansaittua" vai ei -- vain sen, että kuka yksityinen toimija tahtoo rahansa mihinkin sijoittaa. Harva meistä tahtoo että pankkimme laittaa tallettamamme rahat kasinoluokan sijoitukseen.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Ts. hallitukset kautta lähihistorian ovat lupailleet ratkoa tällaisia ongelmia tuottavuuden kasvulla, mutta harvemmassa ovat onnistumiset.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 17h

Siinä olet oikeassa: tuottavuuskasvu olisi nimenomaan tapa saada ongelmaan pidempiaikainen & vähemmän kivuton ratkaisu. Mutta sellaisen saavuttaminen julkisilla investoinneilla on vähintäänkin epävarmaa ja vaatisi hyvää, strategista otetta & tuuria.

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 23h

Tarkoitukseni oli tuossa ketjussa nimenomaan valottaa ongelman luonnetta, siten kuten minä oman ymmärrykseni pohjalta sen käsitän...

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

"vähentämään julkisyhteisöjen bruttovelkasuhteen pelkoa ‼️" ¯\_(ツ)_/¯

Jussi Ahokas @ahokasjaj.bsky.social · 3d

Päätän 🚨‼️hätäketjuni ‼️🚨täältä tähän! Toivottavasti tämä edistää taas hiukan "viestin perille menoa"!

Kiitos kun kuuntelitte (eli jaksoitte lukea tänne asti)!

Nyt kaikki yhdessä puolustamaan KANSANTALOUDEN RAHOITUSVAKAUTTA ja vähentämään julkisyhteisöjen bruttovelkasuhteen pelkoa ‼️

#talous
[/END]

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Tästä olen jokseenkin samaa mieltä -- kumpaankin kannattaa kiinnittää huomiota. En ollut tätä nähnyt aiemmin, joten vastasin lähinnä alkuperäiseen kehystykseesi.

1 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Olet oikeassa, eli tämä on isompi ja monimutkaisempi kysymys. Se ei muuta sitä, että positiivinen vaihtotase ei ole mikään syy olla vähemmän huolissaan valtionvelasta.

2 1

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Pyrin parhaani mukaan tulkitsemaan kirjoittamaasi, avaa toki mikäli olen mielestäsi ymmärtänyt jotakin väärin.

1 2

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Summa summarum: Suomen nippa-nappa positiivinen vaihtotase on mielestäni heikko perustelu sille, että velkasuhteen viimeaikaisesta vääjäämättömästä kasvusta voisi olla huolestumatta. 27/27

1 1 7

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Toisin sanoen valtio voisi painaa sijoitustuotot keinotekoisen alas, ja tällä tavalla pakottaa kotimaiset säästäjät subventoimaan valtion velkaantumista. Tämä tietenkin menisi EU:n perusperiaatteita -- pääoman liikkuvuutta -- vastaan, ja aiheuttaisi poliittisia ongelmia myös kotona. 26/n

1 1 5

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Viimeisenä: positiviinen vaihtotase voisi auttaa valtiota selviytymään velkakriisistä -- jos pääoman liikkuvuus lopetetaan. Kun ulkomaiset sijoituskohteet suljetaan kotimaisilta säästäjiltä pois, se tarkoittaa, että kotimaisille säästöille on vähemmän kysyntää ja hinta -- korkotaso -- laskee. 25/n

1 1 5

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Todellisuudessa Italia, Ranska ja Belgia joutuvat kaikki maksamaan valtionvelastaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin Suomi -- koska niillä kaikilla on selkeästi korkeampi velkasuhde. Velan määrä vaikuttaa lainan hoitokustannuksiin, eikä positiivinen vaihtotase auta tässä. 24/n

Kuvaaja joka osoittaa, että valtionlainojen korko (Saksan 10 vuoden lainaan verrattuna) nousee velkasuhteen kanssa.

1 2 9

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Tässä ulkomainen nettovarallisuus -- "menneiden vaihtotaseiden summa". Ranskan ulkomainen nettovarallisuus on negatiivinen; Italian positiivinen, ja hieman Suomen vastaavaa matalampi; Belgian jopa selvästi korkeampi. Italian tai Belgian vasta kannattaisikin olla huolehtimatta velasta? 23/n

Ulkomainen nettovarallisuus, % bruttokansantuotteesta. Belgia +59%, Suomi +25%, Italia +15%, Ranska -23%.

1 2 8

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 1d

Tässä vaihtotase 1994-2024. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana ollut Ranskan kanssa suurinpiirtein samalla tasolla, vaihtotase on heitellyt noin -1% BKT:sta tuntumassa. Italian vaihtotase on ollut aika positiivinen! Jussin logiikan mukaan Italian valtionvelasta ei kai siis pitäisi huolehtia. 22/n

Kuvaaja joka näyttää vaihtotaseet Suomi, Italia, Ranska ajalta 1994-2024. Viimeisen 15 vuoden aikana: Ranska ja Suomi noin -1% bruttokansantuotteesta, Italia noin +2%.

1 2 7