Niku Määttänen
nikumaattanen.bsky.social
Niku Määttänen
@nikumaattanen.bsky.social
830 followers 240 following 240 posts
Professor of macroeconomics at the Helsinki University and Helsinki GSE. Chair of the Finnish Economic Policy Council. Posts mostly in Finnish.
Posts Media Videos Starter Packs
Ei ollut. Lähinnä mietin, että katsotko kenties jotakin mittaria jota en ole itse katsonut kun minusta ollaan tavanomaisilla mittareilla ainakin hyvin lähellä 2020-tasoa.
Voisi tosiaan hyvin kuvitella "vääristymisen" suunta tai etumerkki voi vaihdella. En osaa sanoa mihin suuntaan juuri nyt ehkä menee.
Mitä mittaria katsot? Reaalipalkkojen osalta viitataan usein kuluttajahintaindeksillä deflatoituun ansiotasoindeksiin. Sillä mittarilla ollaan tosiaan hieman alle 2020-tason (ainakin keskimääräisen). Mutta ei tuossa isoa eroa enää näyttäisi olevan.
Ymmärtääkseni hallitus hakee EU:Lta joustoa Suomen ilmastositoumuksiin liittyen vetoamalla Venäjän puuntuonnin loppumiseen. Mutta paljon enemmän voitaisiin tehdä ilmastopäästöjen pienentämiseksi ihan Venäjästä riippumatta.

Hyvä muistutus ja listaus ilmastopaneelilta.
Suomen nettopäästöjen vähentäminen edellyttää toimia. Ilmastopaneelin tänään julkaisemat suositukset ovat nopeasti käyttöön otettavia keinoja kuroa kuilua kansallisiin tavoitteisiin ja EU-velvoitteisiin.

Tiedote ➡️ ilmastopaneeli.fi/ilmastopanee...
Reposted by Niku Määttänen
Voivatko yhteisesti sovitut tavoitteet vaikuttaa merkittävästi politiikkaan, vaikka niistä ei olisi tarkoitus pitää kiinni kaikissa tilanteissa ja vaikka niistä lipsumisesta ei seuraisi selvitysvelvollisuutta järeämpää sanktiota? Minusta kyllä.
Olenko satavarma, että tämä pätee suunnitellun fiposäännön kohdalla? En. Joustavuuden ja uskottavuuden yhdistäminen on usein haasteellista.

Minustakin vaikuttaa, että keskustelulle jäi turhan vähän aikaa.
Voivatko yhteisesti sovitut tavoitteet vaikuttaa merkittävästi politiikkaan, vaikka niistä ei olisi tarkoitus pitää kiinni kaikissa tilanteissa ja vaikka niistä lipsumisesta ei seuraisi selvitysvelvollisuutta järeämpää sanktiota? Minusta kyllä.
Ei sentään edellytetä, että velkasuhde laskee joka vuosi tiettyä vauhtia, vaan keskimäärin 8 vuoden aikana. Ajatuksena ehkä että näin menee yli tavanomaisen suhdannekierron.
Reposted by Niku Määttänen
Todella viisas kirjoitus tutkimuksen integriteetistä ja talouspoliittisen keskustelun eräistä näkökohdista! Myös pohdinta 70-luvun suomettumisajasta ja nykyisestä trumpilaisuudesta saa tässä luontevan kontekstin. 1/2
www.vesavihriala.fi/2025/10/kene...
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat?
Björn Wahlroos uhraa tuoreessa kirjassaan ”Nurkkahuone” pari sivua Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johdon vaihtumiselle vuonna 2019. Hän toteaa, että eroni toimitusjohtajan
www.vesavihriala.fi
No sitten tosiaan ilmaisin itseäni hyvin huonosti. Minun nähdäkseni esim. koronakriisin tapainen tilanne olisi ilman muuta peruste luopua tavoitteista hetkellisesti. (Lopullista lakiesitystä ei toki vielä ole annettu.)
No worries.

Mietin itsekin että ehkä jäin liian pitkäksi aikaa mm. pohtimaan ääneen esimerkiksi skenaariota, jossa talouskasvu loppuu pysyvästi ja pikkuhiljaa alamme ymmärtämään sen. Se vain tuntui keskustelun kontekstissa minusta varsin kiinnostavalta kysymykseltä.
Velvoittavuus on toki sikäli hyvin rajallista, että arviointineuvoston asettamana "sanktiona" on lähinnä vain selvitysvelvollisuus. Siitä ei minusta väistämättä seuraa, että yhteisesti sovitulla tavoitteella tai säännöllä ei olisi merkitystä.
Ennusteiden valossa velkasuhde ei kyllä välttämättä laske edes nousukausilla ilman uusia päätöksiä.
Ajatus nähdäkseni on, että "velkajarruun" liittyy joustoa, esim. niin että jos velkasuhdetavoitteen perusteella asetetusta alijäämätavoitteesta jäädään vain esim. jyrkän suhdannekäänteen takia, niin sitä ei tarvitse tulkita säännön rikkomiseksi.
En tiedä, kun ei se minusta sentään sähkötuolilta tuntunut!
Miksi se niku näyttää aina siltä ko ois sähkötuoliin istutettu.Ja spolanderin setä juttelee kuin olisi leikkikoulussa pitämässä satutuntia josta kukaan lastentarhan täti ei ymmärrä mitään mutta lapset tapittaa luullen että se jakaa kohta karkkia kaikille kun se on niin kiltin ja ystävällisen oloinen
Ok, tuo selventää. Mutta työikäinen väestöhän on kasvanut viime vuosina. Ja tuossa ylen jutussakin puhuttiin maahanmuutosta.
Ajatteletko aikaväliä jolloin väestö ei muutu?
Miksi työvoimaOSUUDEN pitäisi kasvaa jotta työn tarjonta kasvaisi?
Tuo 40% ei minustakaan ole kovin oleellinen osa sääntöä.

Mutta esitetty sääntö ei minusta ole sillä tavalla kaavamainen, että velkasuhteen ajateltaisiin alenevan joka vuosi. Tavoitteesta voidaan poiketa kokonaisharkinnan perusteella. Ei siis ole tarkoitus, että velkasuhde ei koskaan saisi kasvaa.
Itse en taida pitää julkistakaan keskustelua samalla tavalla epäsymmetrisenä kuin sinä. Esim. viime aikaisessa talouskeskustelua kotimaisen kysynnän-ja samalla fipovirityksen-merkitys minusta välillä ylikorostuu. Näin siksi, että talous voi kasvaa myös viennin myötä.
En ole perehtynyt juuri tuohon arvonnousuveroon, joten en osaa kommentoida sitä. Mutta siis tokihan VM:stä on tullut konkreettisia ehdotuksia mahdollisiksi verotusta kiristäviksi toimiksi:
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ha...
julkaisut.valtioneuvosto.fi
*Minulla ei ole vahvaa kantaa...