Juhana Siljander
@jsiljanderfin.bsky.social
480 followers 190 following 520 posts
Tutkijaekonomisti @suomenpankki.fi, rahoitus, makro, asunto- ja työmarkkinat. PhD (taloustiede), TkT (matematiikka).
Posts Media Videos Starter Packs
Vaikka kaikissa hankkeissa olisi nykyään välttämättä jotain palkkauksia, veikkaan että tällainen vaatimus voi silti kääntyä itseään vastaan ja olla itsessään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Miten tällaiset lausunnot esim. arvioidaan?
En tiedä useimmista; ainakaan oma tutkijatohtorihankkeeni ei aikoinaan sisältänyt muita palkkakuluja kuin omani.
En muista, kysyttiinkö tällaista, kun itse sain Akatemian tutkijatohtorihankkeeni reilu vuosikymmen sitten.

Veikkaan, että ei kysytty; ainakaan en muista mitään tällaiseen tarinoineeni.

Rehellinen vastaus olisi silti varmaan ollut, että ”ei edistä mitenkään tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta”.
Vaatimus esitetään kuitenkin ilmeisesti kaikille hankkeille, eli ilmeisesti myös sellaisille, joissa ei rekrytä tutkijoita.
Eikö tämä ole hieman outo vaatimus?

On paljon tutkimuskysymyksiä, jotka eivät mitenkään liity tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen.

Miksei vain rahoiteta tieteellisesti parhaita hankkeita, vaan vaaditaan hakemuksilta tällaisia lausuntoja, jotka ei välttämättä liity mitenkään aiheeseen?
Vielä nykyisinkin ei tarvitse olla kovinkaan monimutkainen malli, jotta perinteisen CPU-klusterin saa kuormitettua.

GPUt helpottanut tilannetta huomattavasti, mutta mennee aikansa, jotta nämä yleistyvät.

2/2
Kyllä makrossa tehdään myös jonkinasteiseen realismiin pyrkiviä ns. ”kvantitatiivisia” malleja.

Mutta ainakin historiallisesti nämä on ollut täysin laskentakyvyn ulottumattomissa, joten metodikirjallisuus kehittynyt hieman eri suuntaan.

1/
Dominantista vaikea sanoa, koska tietynlainen murros käynnissä.

Mikrodatat nykyään isossa roolissa, mutta eroja siinä, miten niitä käytetään.

Omassa tutkimuksessani ainakin suuntaus pienempiin/spesifimpiin malleihin; keskeiset joustot pyritään identifioimaan ja estimoimaan huolellisemmin datasta.
Lisäksi rationaalisuudella ei tarkoiteta jonkinlaista täydellistä, tietokoneen kaltoin toimivaa optimoijaa.

Enenevissä määrin huomioidaan esim. psykologian tutkimuksessa havaitut biakset.

Esim. yksi esimerkki omasta tutkimuksestani: papers.ssrn.com/sol3/papers....
Behavioral Lock-In: Housing Market Taxation with Reference Dependent Agents
<div> We embed optimizing agents with reference-dependent and loss-averse preferences <span>into a dynamic equilibrium search and matching model of the ho
papers.ssrn.com
En ole varma, mitä VM:ssä tarkalleen tehdään ja luultavasti tieteen eturintama menee joka tapauksessa politiikkatyötä edellä.

Oma veikkaukseni silti on, että poliittista päätöksentekoa ohjaa enemmän puhtaasti empiirinen tutkimus kuin (DSGE-)mallit.
Yleisesti sanoisin, että isojen DSGE-mallien parametrisointiin liittyvät haasteet on melko hyvin tiedostettu ja iso osa makrotaloustieteen tutkimuskentästä on jo n. 20 vuotta sitten alkanut siirtyä niistä poispäin.
DSGE-mallit voivat kyllä periaatteessa huomioida näitä asioita, mutta malleja on paljon ja eri tarkoituksiin, eikä kaikkea voi huomioida kaikissa papereissa.

Silti itsekin olen näitä kysymyksiä hieman sivunnut (paperin tulevassa versiossa ehkä vielä enemmän): github.com/siljander/ju...
github.com
Kun puhutaan taloustieteen mallien yksinkertaisuudesta, ehkä tarpeen huomauttaa, että modernin taloustieteen tapa mallintaa ihmisten käyttäytymistä on silti tarkoituksella hyvin monimutkainen.

Mallinnuksen peruslähtökohta on, että mallin toimijat ovat jopa yhtä sofistikoituneita kuin mallintaja.
Tässä voi olla perää, mutta en näkisi sitä DSGE-mallien tms. kritiikkinä, vaan malleja ei ehkä vain ole osattu käyttää oikein.
Se on tietenkin selvää, että taloustieteellisesti heikkolaatuista argumentaatiota näkee talouspoliittisessa keskustelussa paljon.
Se, että DSGE-malleja on tai että niitä käytetään, ei vielä tarkoita, että niillä olisi jotenkin (yli)suuri painoarvo päätöksenteossa.

Ajatus, että vain yksityinen sektori olisi ”tuottava”, julkista taloutta rahoittava sektori lienee nykytaloustieteen piirissä melko lähellä jonkinlaista harhaoppia.
Mihin perustuu väite, että päätöksenteko perustuisi ”lähes yksinomaan DSGE-malleihin”? En itse usko, että näin on.

Lisäksi eri mieltä myös tästä (ja monesta muusta): ”vakiintuneessa taloustieteessä on tavallista puhua siitä, että yksityinen sektori rahoittaa julkista sektoria.”
En olisi kyllä lainkaan varma tuosta, että tuottavuuskasvu tulisi vain laiteinvestoinneista tms.

Esim. palvelusektori on monissa tuottavissa maissa syrjäyttämässä perinteisen tuottavan teollisuuden, mutta silti tuottavuus kasvaa - ja usein kait nimenomaan palveluissa.
Hinnat tuskin lähtevät mihinkään huomattavaan nousuun ennen kuin kauppamäärät nousevat lähelle pitkän ajan keskiarvoa tai jopa sen yli.
Reposted by Juhana Siljander
What a deal!
The EU has "agreed to spend hundreds of billions of dollars on additional US energy products and weapons, in exchange for the broad 15 per cent levy that covers many European exports including cars."
Not a misprint. Unthinkable during my lifetime. But this is 2025.
on.ft.com/4onuknM
1
US and EU reach tariff agreement to avert trade war
Deal follows Scotland talks between Donald Trump and European Commission head Ursula von der Leyen
on.ft.com
Näiden keskustelujen haaste on, että kaikilla on mielipiteitä, mutta kellään ei ole evidenssiä.

Sitten väännetään siitä, kuinka suuria vaikutukset, mihinkin suuntaan on; mikä on aika turhaa, kun kukaan ei oikeasti tiedä.

Itse ihmettelen, mistä vahvat näkemykset syntyvät, kun evidenssi puuttuu.
Kyllähän näitä on paljon, eikä vaadi kovin paljoa mielikuvitusta tällaisia keksiä, mutta en viitsi alkaa tällaiseen keskusteluun siitä, kuka keksii heikkolaatuisinta evidenssiä väitteidensä tueksi.

Pointtini oli, että laadukas evidenssi puuttuu. OECD:n datan satunnaiset korrelaatiot ei sitä muuta.
Molemmille löytyy aihetodisteita.
Jos löydät jotain Suomelle relevanttia, niin linkkaa paras ja kiinnostavin, joka tarjoaa kvantitatiivista evidenssiä.