Lightnews — Scholar-powered news

Janne M. Korhonen

@jmkorhonen.fi

11K followers 9K following 16K posts

Unjust society is unsustainable -> democracy is non-negotiable. Sustainability transition & modeling circular economy @ Finnish Environmental Institute (Syke) as a profession; defence of Finland and democracy as a hobby.

Posts Media Videos Starter Packs

Pinned

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · Oct 18

BTW for those who don’t know me yet, below is a TL;DR of my political beliefs. Am an anarcho-Social Democrat :D.

Rawls, Sen and Nussbaum fill out most of the details. The Veil of Ignorance (extended to include ignorance about the _species_ one is born into) and Capability Approach especially.

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · Oct 17

I consider myself a lefty even by Nordic standards and have been called a communist often enough by the far right loons. Because I do maintain that billionaires are system errors and we need to redistribute resources fairly if we want to have a future worth having.

19 20 270

Reposted by Janne M. Korhonen

Toni Panula @ensvantti.bsky.social · 21m

Jos velkajarru tulee käyttöön, täytyy vaan ryhtyä miettimään, millä sitten kasvatetaan tulorahoitusta. Oikeastaan sitä pitää miettiä jo nyt, koska jollei tulot kasva, homma menee happamaksi joka tapauksessa. Leikkaamalla syntyy vain raunioita, velalla menetettyjä sukupolvia. Tulot tarpeita myöden.

2 4

Reposted by Janne M. Korhonen

jmikaelk.bsky.social @jmikaelk.bsky.social · 1h

Maybe there's a task to the Nafo folks? Start trolling about the interests of Europe in liberating cats in Russia.

1 1

Reposted by Janne M. Korhonen

Juho Häyrinen 🇫🇮🇺🇦🇪🇺 @hayrinenjuho.bsky.social · 52m

Tästä tulikin tämä uutinen mieleen. Onko tästä mitään tietoa, että miksi helvetissä näin tehtiin? Oliko siinä halu kasvattaa lainanhoitokuluja, jotta saataisiin perustelut leikkauksille, vai mikä tässä oli takana?

www.hs.fi/visio/art-20...

Valtionvelka | Veronmaksajat kuittaavat laskun: Valtiokonttori solmi johdannaissopimuksia, jotka nostavat velkojen korkokustannuksia hurjasti.

Valtio sai koronapandemian aikana historiallisen edullista lainaa markkinoilta. Valtiokonttori kuitenkin muutti pitkäaikaisten miljardilainojen varmoja miinuskorkoja vaihtuvakorkoisiksi. Nyt korot ova...

www.hs.fi

4 3 12

Reposted by Janne M. Korhonen

Emilia Alho 🇫🇮🇪🇺🇺🇦🇵🇸 @emiliaalho.bsky.social · 50m

Tämä. Ja kun Suomen autonomia oli uhattuna, vastarintaa tehtiin juuri taiteen avulla.

Sibelius sävelsi Ateenalaisten laulun ja Finlandian, Eetu Isto maalasi Hyökkäys-teoksen, Juhani Aho kirjoitti lastunsa, Eino Leino runoja...

Kulttuuri on juuri se, mikä tekee Suomesta Suomen.

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · 2d

Eikö oikeasti koulukkaat opi Suomen historiasta sitä, miten koko suomalaisuuden ja itsenäisyyden idea rakennettiin nimenomaan suomenkielisellä kulttuurilla?

Miksi haluttiin suomenkielistä ja suomalaista taidetta, tiedettä, kirjallisuutta, teatteria, runoutta, kaikkia taiteita mitä vain oli?

1 6 21

Reposted by Janne M. Korhonen

Timo Nikkilä / Uusi aika @uusiaika.bsky.social · 3h

Näin poliittinen (näennäis)demokraattinen järjestelmä tunnustaa epäonnistuneensa ja luo demokratiajarrun, joka vähentää merkittävästi poliittisia vaihtoehtoja ja lukitsee meidät nykyisyyden alasajoon, mutta täysin väärällä tavalla.

Miksi ja mikä on seuraava vaihe?

3 8

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · 1h

Fellow Savonian not losing sight of What Really Matters!

Savonian Fella 🇫🇮 🇺🇦 🇪🇺 🇺🇸 @savonianfella.fellas.army · 3h

You're correct, we need to make these numbers better.

BUT at least we beat Sweden

1 7

Reposted by Janne M. Korhonen

Jarkko Hietaniemi @jhietaniemi.bsky.social · 3h

Hei, kuinka sä nyt noin, VM:n laskelmathan on ollut viime aikoina niin timmit...

1 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Tanja Suni @tanjasuni.bsky.social · 3h

Ehkä on tosiaan aika alkaa puhua "holtittoman velanoton" sijaan "holtittomasta ja vastuuttomasta leikkauspolitiikasta", jota tehdään ilman kunnollisia vaikutusarvioita ja jolla tuhotaan Suomen kasvun ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ainekset.

Katsotaan kuka sitten "kantaa vastuuta".

Janne M. Korhonen @jmkorhonen.fi · 5h

Tässä velkajarruhankkeessa on nyt mielestäni kohtuuttoman iso riski, että jos VMn laskelmat eivät olekaan tarkka ennuste tulevasta 10-30 vuodesta, niin sillä lukitaan holtiton leikkauspolitiikka ja siitä seuraava kurjistuminen, hyvin mahdollisesti fasismin voitto. En pidä hyvänä sitä edistää.

1 19 70

Reposted by Janne M. Korhonen

Eric Rawlins @erawlins.bsky.social · 2h

Hyvä kysymys on miten edes seuraavat 1-3 vuotta. Useasti ennusteet ovat menneet eniten metsään, eikä pitkää väliä auta käytäntö, jossa esim. raideinfra on lähinnä vain kuluerä.
Miten ennakoida öljytalouden alasajo ja de facto ilmainen uusiutuva, ilmastonmuutos, pandemiat ym?

1 8

Reposted by Janne M. Korhonen

Eric Rawlins @erawlins.bsky.social · 2h

Inflaatiossa tärkeää oli Saksan D-markan tarkoituksellinen arvon pudotus koska 1. maailmansodan korvaukset Ranskalle maksettiin markoissa. Inflaatio oli seuraus. Merkitsevää nousulle oli Mussolinilta omaksuttu talouskuri (tarkoituksena estää sosialismin leviäminen heikentämällä työväen asema).

Fiscal austerity and the rise of the Nazis

Many Western countries pursued deep austerity measures in response to debts from the financial crisis of 2007-2008, and may again do so in the wake of COVID-19 stimulus packages. This column reviews how in the early 1930s, austerity measures worsened social suffering and contributed to political unrest paving the way for the rise of the Nazi Party in Germany. The authors argue that the absence of a coherent response to social suffering from the Weimar government worsened the slump, contributing to the radicalisation and polarisation of the German electorate.

cepr.org

1 2 8

Reposted by Janne M. Korhonen

Eric Rawlins @erawlins.bsky.social · 2h

Clara Matteilla kiinnostava tutkimus talouskurin roolista ensin Mussolinin hallinnossa ja sitten Berliinissä.

Kuten arvata voi, oli talousnäköhta lähinnä savuverho todellisille päämäärille.

“Work More, Consume Less”: How Austerity Coerces - Public Books

The true purpose of austerity is to permanently and structurally extract resources from the many to the few.

www.publicbooks.org

2 4

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Todellisuudessa Italia, Ranska ja Belgia joutuvat kaikki maksamaan valtionvelastaan huomattavasti korkeampaa korkoa kuin Suomi -- koska niillä kaikilla on selkeästi korkeampi velkasuhde. Velan määrä vaikuttaa lainan hoitokustannuksiin, eikä positiivinen vaihtotase auta tässä. 24/n

Kuvaaja joka osoittaa, että valtionlainojen korko (Saksan 10 vuoden lainaan verrattuna) nousee velkasuhteen kanssa.

1 2 5

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Tässä ulkomainen nettovarallisuus -- "menneiden vaihtotaseiden summa". Ranskan ulkomainen nettovarallisuus on negatiivinen; Italian positiivinen, ja hieman Suomen vastaavaa matalampi; Belgian jopa selvästi korkeampi. Italian tai Belgian vasta kannattaisikin olla huolehtimatta velasta? 23/n

Ulkomainen nettovarallisuus, % bruttokansantuotteesta. Belgia +59%, Suomi +25%, Italia +15%, Ranska -23%.

1 2 4

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Tässä vaihtotase 1994-2024. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana ollut Ranskan kanssa suurinpiirtein samalla tasolla, vaihtotase on heitellyt noin -1% BKT:sta tuntumassa. Italian vaihtotase on ollut aika positiivinen! Jussin logiikan mukaan Italian valtionvelasta ei kai siis pitäisi huolehtia. 22/n

Kuvaaja joka näyttää vaihtotaseet Suomi, Italia, Ranska ajalta 1994-2024. Viimeisen 15 vuoden aikana: Ranska ja Suomi noin -1% bruttokansantuotteesta, Italia noin +2%.

1 2 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Lopuksi vielä pari kuvaajaa, joilla alleviivaan pointtiani. Tällä hetkellä euroalueella ollaan laajalti (ja perustellusti) huolissaan Ranskan ja Italian korkeasta valtionvelkataakoista. Miltä nämä valtiot näyttävät vaihtotaseen ja ulkomaisen nettovarallisuuden osalta, verrattuna Suomeen? 21/n

1 2 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Kunnossa oleva vaihtotase voi silti olla hyvä asia: se voi joissakin tilanteissa vähentää riskiä esim. rahoitussektorin kriisiytymisestä -- koska joskus negatiivinen vaihtotase saattaa korreloida esim. yksityisen sektorin ylivelkaantumisen kanssa. 19/n

1 2 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Takaisin vaihtotaseeseen: jos valtion fiskaalinen tila on loppu, on turha odottaa että yksityiset toimijat alkavat kustantaa julkishyödykkeiden hankinnat ulkomailta. Yksityinen sektori tuo ulkomailta taulutelkkareita (yksityinen hyödyke), ei ampumatarvikkeita (julkishyödyke). 18/n

2 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Toisin sanoen Imatran puolustusta eivät rahoita imatralaiset porvarit, vaan Suomen valtio. Julkishyödykkeet tulee rahoittaa yhteisesti, sillä ymmärrämme, että ne ovat kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Muita esimerkkejä esim. kasvihuonekaasupäästöjen hillintä, pandemioiden hallinta, jne. 17/n

1 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Esimerkkinä maanpuolustus, tyypillinen julkishyödyke. Imatran puolustaminen suojaa kaikkia imatralaisia -- ja kaikkia suomalaisia. Julkishyödykkeitä ei tuoteta yksityisesti: yksityiset turvallisuuden tuottajat tahtoisivat kaikki vapaamatkustaa jonkun toisen tuottaman turvallisuuden suojissa. 16/n

1 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Ongelmana on se, että tyypillisesti valtion menoja tarvitaan julkishyödykkeiden hankkimiseen: sellaisten hyödykkeiden, joita yksityisellä sektorilla ei ole kannustimia hankkia. Jos valtio on käyttänyt fiskaalisen tilansa loppuun, yksityisen sektorin kyky ottaa lainaa ulkomailta ei lohduta. 16/n

1 2 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Vaihtotase voi siis olla heikko, jos valtio ottaa velkaa ulkomailta -- tässä se kytkös valtionvelan ja valtion velkaantumisen välillä. Mutta jos samalla yksityisen sektorin ulkomainen nettovarallisuus kasvaa, vaihtotase voi silti olla positiivinen. 15/n

1 2 3

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Toisin sanoen: uhkakuva ei ole niinkään päätösvallan menettäminen "troikalle" (kuten Kreikassa tapahtui) tai IMF:lle; vaan se, että annamme valtionvelan kasvaa harkitsemattomasti -- niin, että joutuessamme tilanteeseen, jossa oikeasti tarvitsisimme velkarahaa kipeästi, sitä onkin vaikea saada. 11/n

1 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Jussin kapea määritelmä päätösvallan menettämisestä onkin analoginen 'negatiivisen vapauden' kanssa: vapaus ulkopuolisesta pakottamisesta. Laajempi budjettivara puolestaa tarjoaa 'positiivista vapautta': todellista kykyä toimia omien päämääriensä saavuttamiseksi. 10/n

1 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Voidaan ajatella, että tulee myös muita odottamattomia tarpeita nostaa julkisia menoja (sotilaallinen kriisitilanne) tai että odotetut tarpeet kasvavat (sotilaallinen varautuminen, vihreään siirtymään liittyvät investointitarpeet, jne.). Nämäkin vaativat fiskaalista varaa. 9/n

1 2 2

Reposted by Janne M. Korhonen

Niko Jaakkola FI @nikoekon.bsky.social · 4h

Ts. velan kasvaessa valtion 'fiskaalinen vara' -- kyky ottaa tarvittaessa lisää velkaa -- heikkenee. Tämä on ongelma: kyky ottaa velkaa antaa liikkumavaraa. Esim. kyvyttömyys elvyttää velaksi tilanteessa, jossa laaja talouskriisi romahduttaa yksityisen kysynnän, johtaa syvempään taantumaan. 8/n

1 2 4