Yes unsurprising, however, this study only analyzed above ground biomass, not soil carbon. See forest without the trees...

Lisää rahkasammalten kasvatusjuttuja: www.youtube.com/@Kasvuasamma...

Jos haluat kokeilla kasvualustana, niin perusresepti: 1 g puutarhakalkkia veteen joka sekoitetaan 1 l rahkasammaleeseen (pH 5,5-6,5), sekaan muutama lannoiterae. Maanomistajan lupa ja harkiten sammalen keräys, kourallinen sieltä täältä runsaista kasvustoista ei haittaa suota mitenkään. 4/4

Jutussa mainittiin että sammalta voi hyödyntää "jo kolmessa vuodessa". En usko ihan niin sanoneeni... Järkevä viljelykierto voisi olla 5-10 v, joissain erikoistapauksissa vähemmän, esim. kasvihuonesovelluksessamme 2-4 kk, joka tapauksessa vähemmän kuin usein kuvitellaan. 3/4

Kestävästi tuotettua viljeltyä rahkasammalta ei ole saatavilla Suomessa eikä vielä missään muuallakaan. Teemme kehitystyötä ja vasta ensimmäisiä kokeiluja on käynnissä. Nykyiset sammaltuotteet ovat peräisin luonnollisten rahkasammalikkojen korjuusta, joka muodostaa merkittävän uhan suoluonnolle. 2/4

Congrats on the nomination, and hope to see you sometime soo again!

Ennallistamisen ilmastovaikutusten tutkimusta on vasta niukasti ja se on perustunut liian yksinkertaiseen oletukseen muutoksesta luonnontilaiseksi. Oletus oli tehty koska ennallistetuilta ei ollut tarpeeksi dataa. Ei ole vieläkään, siksi johtopäätökset ja suositukset ovat ennenaikaisia.

Sammalikon kasvun myötä vesi jää syvemmälle. Tämä vähentää metaanipäästöä. Kuvan näyte 10 v ennallistamisen jälkeen. Vesi n. ojitusaikaisen pinnan tasolla, mistä sammal noussut 22 cm, jolloin metaanipäästöksi voi ennustaa 10% siitä, mihin perustui oletettu ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Aiempien tulosten mukaan rehevien soiden ennallistaminen voi tuoda ilmastoa viilentävän vaikutuksen johtuen ojitustilan päästöistä, mutta karujen soiden ei. Tässä esitelty tulos haastaa tätä, sillä karuilla soilla sammalikko kasvaa parhaiten. Tätä ei ole huomioitu ilmastovaikutusten arvioinnissa.

Hiilinielu on luonnontilaista voimakkaampi sammalkerroksen palautumisen ansiosta, tämä vaihe kestää ehkä n. 20 v. Vertailussa ojitustilanteeseen myös vanhojen kerrosten hidastunut hajotus tuottaa nieluvaikutusta. Myöhemmin voi odottaa luonnontilaisen soiden kaltaista hyvin hidasta hiilen kertymistä.

Ei olekaan kyse turpeen kasvusta vaan uuden pintaturvekerroksen muodostumisesta. 0.5 mm vuodessa turvekerroksen paksuuntuminen vaatii senttitolkulla sammalikon kasvua. Tuon puolimetrisen alla tapahtuu hajoamista joka kerroksessa, vanhimmissakin.

Mikä on väärää tietoa? Tämä ei liity turpeen uusiutumattomuuteen oikeastaan mitenkään.

Tulokset ennallistamisen ilmastovaikutuksista ovat vasta karkeita mallinnuksia, jotka eivät huomioi kehitystä ennallistamisen jälkeen. Uutiset ennallistamisen lämmittävästä vaikutuksesta ovat ennenaikaisia. Kuva 20 v ennallistamisen jälkeen, 50 cm uutta pintaturvetta. Tällä on viilentävä vaikutus!

Korkea kariketuotto on tutkimustulos erityisen hyvin onnistuneilta ojituskohteilta. Esimerkkinä ao. linkin paljon tutkittu Kalevansuo (130 m3/ha). Ennallistamista ei kannata tällaisille suunnata, vaan heikkotuottoisille, joita on 0,5-1 Mha.
en.ilmatieteenlaitos.fi/ghg-kalevansuo

Mutta paraneeko hiilinielu? Ojitetuilla karuilla soilla on tutkimusten kariketuotannosta yli 1 kg CO2 m2 vuosinielu. Se tarkoittaisi 500 vuodessa n. 300 kg karikkeen kuivapainoa. Kuvan karulla ojituksella ei ole kariketuotantoa melkein ollenkaan.

Ennallistamisen jälkeen tapahtuu uuden rahkasammalikon lisäys ojitusaikaisen turpeen päälle, mikä sitoo n. 485 g CO2 vuodessa ensimmäisen 10 v. aikana. Tämä perustuu uusimpaan tutkimukseemme ennallistetuilta soilta. Tiedotamme pian lisää.

onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/...

Oletus perustui kehitykseen märäksi nevaksi. Usein kuitenkin kehittyy ao. kuvan kaltainen mätäspintainen kasvillisuus eikä metaanin tuotto käynnisty heti. Hiilinielun oltava 10x metaanipäästö että olisi viilentävä vaikutus alle 500 v ja toteutusta voidaan säätää sen mukaiseksi.