Meinaa ruveta satamaan täällä kesätoimistolla. Jokohan tää kohta olis valmis. Puolen vuoden ajan olen täyttänyt liikenevät hetket soiden ennallistamisen ilmastomallinnuksella. Paljon paremmalta vaikuttaa kuin aiempien mallinnusten tulokset. #ennallistaminen

Kesä ja rahkasammalet. Keräämme täytettävän ojan ja rakennusalueen alle jäävän ojitetun suon rahkasammalet siirrettäviksi turvekentälle perustetulle kosteikolle. Pitäis vaan saada lajit eriteltyä, tosin sit ne taas sekoitetaan... lisääkö diversiteetti kasvua?

Jos haluat kokeilla kasvualustana, niin perusresepti: 1 g puutarhakalkkia veteen joka sekoitetaan 1 l rahkasammaleeseen (pH 5,5-6,5), sekaan muutama lannoiterae. Maanomistajan lupa ja harkiten sammalen keräys, kourallinen sieltä täältä runsaista kasvustoista ei haittaa suota mitenkään. 4/4

Näkymä IKIAM yliopiston päärakennuksen katolta, Ecuador. Sademetsän monimuotoisuus on häkellyttävää..

Ennallistamisen ilmastovaikutusten tutkimusta on vasta niukasti ja se on perustunut liian yksinkertaiseen oletukseen muutoksesta luonnontilaiseksi. Oletus oli tehty koska ennallistetuilta ei ollut tarpeeksi dataa. Ei ole vieläkään, siksi johtopäätökset ja suositukset ovat ennenaikaisia.

Sammalikon kasvun myötä vesi jää syvemmälle. Tämä vähentää metaanipäästöä. Kuvan näyte 10 v ennallistamisen jälkeen. Vesi n. ojitusaikaisen pinnan tasolla, mistä sammal noussut 22 cm, jolloin metaanipäästöksi voi ennustaa 10% siitä, mihin perustui oletettu ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Aiempien tulosten mukaan rehevien soiden ennallistaminen voi tuoda ilmastoa viilentävän vaikutuksen johtuen ojitustilan päästöistä, mutta karujen soiden ei. Tässä esitelty tulos haastaa tätä, sillä karuilla soilla sammalikko kasvaa parhaiten. Tätä ei ole huomioitu ilmastovaikutusten arvioinnissa.

Hiilinielu on luonnontilaista voimakkaampi sammalkerroksen palautumisen ansiosta, tämä vaihe kestää ehkä n. 20 v. Vertailussa ojitustilanteeseen myös vanhojen kerrosten hidastunut hajotus tuottaa nieluvaikutusta. Myöhemmin voi odottaa luonnontilaisen soiden kaltaista hyvin hidasta hiilen kertymistä.

Tulokset ennallistamisen ilmastovaikutuksista ovat vasta karkeita mallinnuksia, jotka eivät huomioi kehitystä ennallistamisen jälkeen. Uutiset ennallistamisen lämmittävästä vaikutuksesta ovat ennenaikaisia. Kuva 20 v ennallistamisen jälkeen, 50 cm uutta pintaturvetta. Tällä on viilentävä vaikutus!

Mutta paraneeko hiilinielu? Ojitetuilla karuilla soilla on tutkimusten kariketuotannosta yli 1 kg CO2 m2 vuosinielu. Se tarkoittaisi 500 vuodessa n. 300 kg karikkeen kuivapainoa. Kuvan karulla ojituksella ei ole kariketuotantoa melkein ollenkaan.

Oletus perustui kehitykseen märäksi nevaksi. Usein kuitenkin kehittyy ao. kuvan kaltainen mätäspintainen kasvillisuus eikä metaanin tuotto käynnisty heti. Hiilinielun oltava 10x metaanipäästö että olisi viilentävä vaikutus alle 500 v ja toteutusta voidaan säätää sen mukaiseksi.