Lauri Finér
@laurifinest.bsky.social
1.8K followers 550 following 380 posts
Director at Kalevi Sorsa Foundation. PhD candidate in tax law at University of Helsinki. Blog: http://sorsafoundation.fi/veropolitiikkablogi/ Messages are my own.
Posts Media Videos Starter Packs
laurifinest.bsky.social
”Hallitus on laskenut valmiiksi riittämätöntä luonnonsuojelun rahoitusta noin kolmanneksella. Vuoden 2025 budjetissa luonnonsuojelun määrärahat ovat vajaat 140 miljoonaa euroa. Summan voisi kolminkertaistaa ensi hallituskaudella.”
Reposted by Lauri Finér
ottokyyronen.bsky.social
Suomen julkisen velan laskutapa on muuttunut 2020-luvulla. Nämä muutokset lisäävät sopeutustarvetta:

• ARA-lainat lisättiin julkiseen velkaan 2022,
• työeläkeyhtiöiden ylijäämät poistettiin velkaennusteista 2024 ja
• nyt sotu-rahastojen ylijäämät poistetaan velkajarrun myötä julkisista alijäämistä.
Jo kolmas muutos on heikentämässä kuvaa Suomen velkaantuneisuudesta ilman että todellinen velka muuttuu
Kolme muutosta synkentävät kuvaa Suomen velkaantuneisuudesta ja alijäämistä. Se ohjaa Suomea huomattavasti kovempaan sopeuttamiseen.
yle.fi
laurifinest.bsky.social
Mitä työttömyyden noususta huippulukemiin pitäisi ajatella? Onko kyse kriisistä vai maltillisemmasta ongelmasta? Kyyrönen käy aihetta hyvin läpi monipuolisella tilastokatsauksella.
Reposted by Lauri Finér
lauspalo.com
2022 oli ennätystyöllisyys, ja pääpuheenaihe "missä on työllisyystoimet!?!".

2025 on ennätystyöttömyys, ja pääpuheenaihe on "ei se korkea työttömyys nyt niin paha juttu ole".
laurifinest.bsky.social
5/6 Ruotsissa kritiikki on koskenut mm. sitä, että säännöt eivät huomioi riittävästi julkista varallisuutta ja investointeja. Tämän vuoksi talous on nojannut aiempien julkisten investointien pääoman syömiseen. Se ei ole kestävä tie. Sama ongelma on Suomessakin. www.hs.fi/feature/art-...
Korjausvelka | Tuhannen kilometrin ajomatkalla paljastuu, että elämme hajoavassa maassa
Tiet, talot, vesiputket. Suomi rapistuu hälyttävää vauhtia. Sen näkee omin silmin, kun vain hyppää autoon.
www.hs.fi
laurifinest.bsky.social
4/6 Ruotsissa tämän hetkinen "velkajarru" koostuu kahdesta erillisestä itsenäisestä säännöstä. Velka-asteen velka-ankkurista ja budjetin tasapainoa koskevasta ylijäämäsäännöstä, jota uudistettiin tasapainosäännöksi. Säännöt ovat päällekkäisiä ja niihin liittyy samoja ongelmia.
laurifinest.bsky.social
3/6 Toinen olennainen ero on, että Ruotsissa menojen ja tulojen on vastattava toisiaan. Suomessa nykyinen nk. kehyssääntö (jota hallitus ei ole muuttamassa) koskee vain menoja. Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että hallitus "kiertää sääntöjä" ja heikentää julkista taloutta veronkevennyksillä.
laurifinest.bsky.social
2/6 Ehkä olennaisin ero on, että Ruotsissa sääntöjen raja-arvot eivät ole pysyviä, vaan niistä sovitaan kahdeksan vuoden välein. Näin voidaan ottaa huomioon maailman muutokset. Säännöt ottavat myös huomioon myös suhdanteet. Tosin monien eivät välttämättä riittävästi.
laurifinest.bsky.social
1/6 Haastattelimme Ruotsin finanssipolitiikan sääntöjä tutkinutta Elinor Odebergia. Ruotsissa on käyty laajaa keskustelua sääntöjen puutteista ja jopa niiden "pääarkkitehti" Per Molander on ehdottanut sääntömuutoksia. Tiivistän ketjuun keskeiset erot Suomen velkajarruesitykseen. Blogissa tarkemmin.
sorsafoundation.fi
Haastattelimme ruotsalaista pääekonomistia @elinorodeberg.bsky.social Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä. Odebergin mukaan Ruotsin säännöt ovat keskittyneet yksipuolisesti julkisen velan hillitsemiseen ja johtaneet investointien laiminlyömiseen.

Lue blogi: sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...
Reposted by Lauri Finér
jussisysta.bsky.social
Muiden maiden kokemukset osoittavat, että yksipuoliset velkajarrut eivät tue kokonaisvaltaisesti talouskehitystä. Haastattelimme Ruotsin kokemuksista ajatuspaja Arena Idé:n pääekonomisti Elinor Odebergia, joka oli kirjoitti aiheesta viime vuonna raportin. Alla muutama nosto. 🧵
sorsafoundation.fi
Haastattelimme ruotsalaista pääekonomistia @elinorodeberg.bsky.social Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä. Odebergin mukaan Ruotsin säännöt ovat keskittyneet yksipuolisesti julkisen velan hillitsemiseen ja johtaneet investointien laiminlyömiseen.

Lue blogi: sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...
laurifinest.bsky.social
Työttömyysluvut synkistyvät. Valitetettavasti pitkäaikaistyöttömyyden haitat voivat kertautua ja hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset pahentavat tilannetta. Tämä oli 1990-luvun alun laman oppi. Siksi hallituksen toiveet 100 000 lisätyöpaikasta voivat jäädä toiveiksi. www.hs.fi/talous/art-2...
Reposted by Lauri Finér
patriziolaina.bsky.social
Varallisuuserot ovat Suomessa suuria, vaikka tuloerot suhteellisen pieniä. Suomessa eniten ihmisiä, joilla negatiivinen nettovarallisuus.

1/3
Reposted by Lauri Finér
lauriholappa.bsky.social
Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.
Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun
Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.
www.hs.fi
Reposted by Lauri Finér
patriziolaina.bsky.social
Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen.

Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus.

Holapan ja mun HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...
Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun
Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.
www.hs.fi
laurifinest.bsky.social
Ajankohtainen @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social kirjoitus hallituksen velkajarruesityksen ongelmista. Heidän mukaansa jäykkä sääntö veisi vastavirtaan kv-kehityksessä. Kehyssäännön kehittäminen verot huomioivaksi ja joustavampi parlamentaarinen sopimus olisi parempi ratkaisu.
Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun
Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.
www.hs.fi
Reposted by Lauri Finér
anttironkainen.bsky.social
Tämä vaikuttaa olevan ilmastopolitiikan uusi normaali. Numeerisista ilmastotavoitteista ei lipsuta, mutta niihin pääsemiseksi tehtävistä toimista kylläkin. VTT:n, Luken, Syken ja GTK:n laskelmien mukaan Suomi tulee olemaan hiilineutraali 15 vuotta myöhässä -- vuonna 2050.
Laskelmat paljastavat: Suomesta tulossa hiilineutraali yli 15 vuotta myöhemmin kuin Orpon hallitus lupasi
Orpon hallituksen toistaiseksi päättämät ja esittämät ilmastotoimet tekevät Suomesta hiilineutraalin vasta vuoden 2050 jälkeen, käy ilmi tuoreista arvioista.
yle.fi
Reposted by Lauri Finér
ottokyyronen.bsky.social
Velkajarru on herättänyt keskustelua, mutta eräs siihen sisältyvä säännös on jäänyt huomiotta.

Kyseessä on turvamarginaalisäännös (TMS), jonka myötä sosiaaliturvarahastoja ei laskettaisi enää osaksi julkisyhteisöjen alijäämää.

Muutos lisäisi tulevaa sopeutusta rajusti – ja keinotekoisesti. 1/6
Velkajarruesitykseen piilotettu turvamarginaalisäännös lisäisi sopeutustarvetta keinotekoisesti - Soste
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ehdottanut Suomelle niin kutsuttua velkajarrua. Esityksen mukaan Suomelle asetettaisiin kansallinen pitkän aikavälin velkasuhdetavoite, joka olisi 40 prosenttia ...
www.soste.fi