Lightnews — Scholar-powered news

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Ilvesilta Lammin biologisella asemalla
ke 19.11. klo 17:30-20:00
tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6...
#ilves

(Hetkinen, eikö Lammin asema ole Blueskyssa? @tvarminne.bsky.social, ja @helsinki.fi sanokaa sille, että tänne heti! Eipä muuten taida olla Kilpisjärven biologinen asemakaan täällä, höh!)

Kuva: #ilves

Tekstin alku:

Ilvesilta Lammin biologisen aseman Ilves-salissa

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema järjestää Ilvesillan, jossa pureudutaan Suomen ainoan luonnonvaraisen kissaeläimen elämään, käyttäytymiseen ja ihmisen ilvessuhteeseen.

November 15, 2025 at 7:32 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Etelä-Suomen mahtavin männikkö on Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Mattila & Saloriutta: Retki ikimetsään 📚
Europe's virgin forests virginforests.eu/pyhae-haekki/

November 15, 2025 at 6:46 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Missä luonnonmetsiä vielä on ja miten niihin pääsee retkelle? Siitä olen kaivannut tietoa ja nyt sitä löysin, ihka uudesta kirjasta!

📚 Päivi Mattila ja Teemu Saloriutta 2025: Retki ikimetsään: Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle. @skskirjat.bsky.social

Villi ja vapaa luonnonmetsä.
Kuvissa kelopuu ja sammaleinen maapuu

#metsä

#aarniometsä #talousmetsä

Kilpikaarnamänty honka Petäjä aihki lakkapäämänty

#metsä

Kirjan aukeama. Kuvissa kilpikaarnamänty ja suo

Porkkalanniemi Teerisuo Lasosuo Kuhmo

November 15, 2025 at 6:25 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

📚 Kaksi huippua kirjaa, jos haluat tietää millaisia oikeat metsät ovat ja mikä käsittämätön määrä elonkirjoa niissä on (nimim. biologi joka jo luuli tietävänsä paljonkin metsien elämästä)
–Puiden asukkaat
Petri Keto-Tokoi & Juha Siitonen
–Suomalainen aarniometsä
Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen

November 15, 2025 at 5:54 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Kovalaisen ja Sepon panoraamavalokuvat ovat yhtä aikaa upeita ja surullisia. Tässä kuvassa sydämen muotoinen järvi tekee viestistä vielä väkevämmän.

November 14, 2025 at 7:13 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Meanwhile in Finland

Joku kone kaivamassa suohon ojaa
#suo #suot

November 14, 2025 at 6:46 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Löysin pihalta viimejouluisen kuusenoksan, joka oli vihreä ja männynkäpyjä, jotka olivat valkoisia ja otin niistä tällaisen taidevalokuvan

Kuiva mutta viherlevästä vihreä kuusenoksa maassa ympärille sijoitettu sienestä valkoisia käpyjä kuin koristeeksi

November 14, 2025 at 3:40 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

"Taidoilla ei ole väliä, teininä täyttämälläsi paperilla on"

Jussi Pullinen: Tekoäly ei tee työmarkkinoista dystopiaa, mutta Suomen politiikka voi tehdä

www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomessa politiikkaa hivutetaan asentoon, jossa tutkinnolla todella on väliä, koska uusia taitoja ei voi opetella tai ne eivät kelpaa.

Alanvaihto kallistui, kun nykyinen hallitus päätti lopettaa aikuiskoulutustuen. Sen viimeiset jaksot päättyvät vuoden lopussa. Ammattiopetuksessa leikkauksia on pyritty kohdistamaan toisen tutkinnon suorittajiin. Yle kertoi lokakuussa, että alanvaihtajien suosiman oppisopimuksen suosio on notkahtanut, osin säästöjen vuoksi.

Tutkinnoissa hallitus on vielä tänä vuonna antamassa lakiesityksen ”yhden opiskeluoikeuden” säännöstä. Se pakottaa luopumaan opiskelupaikasta, jos saa toisen samantasoisen.
Tilanne on ahdistava sekä opintovalintaa tekevälle nuorelle että tekoälyn kanssa kilpailevalle ammattilaiselle. Nuoren näkökulmasta elämä lukitaan yhteisvalinnassa. AI-alanvaihtajien taas pitäisi kustantaa kokonaisen uuden tutkinnon opintoaika, koska työmarkkinoilla vähempi ei usein tunnu riittävän.

Suomen päättäjien ja rekrytoijien viesti kuuluu: taidoilla ei ole väliä, teininä täyttämälläsi paperilla on.

Kaikilla elämänalueilla tekoäly pakottaa meidät ihmiset tunnistamaan, mikä lajillemme on ominaisinta ja keskittymään siihen. Koulutuksessa sitä on ainakin kyky ajatella abstraktisti, eettisesti, kriittisesti tai uudistavasti. Taitojen tai tekniikoiden sijasta pysyviä ovat valistuksen hyveet – humanismi, etiikka ja luonnon peruslait.

Näin tunnutaan ajattelevan Piilaaksossakin. Tekoälysirujätti Nvidian toimitusjohtajalta Jensen Huangilta kysyttiin kesällä, mitä hän nyt lähtisi opiskelemaan, jos olisi nuori. Huang valitsisi nyt yleisemmät luonnontieteet (physical sciences) tietotekniikan opintojensa sijasta.

November 9, 2025 at 9:52 AM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Haluatko tulla surulliseksi? Lue tämä kirja. Kertomuksia ihmisiltä, jotka muistavat millaisia heidän rakkaat metsänsä olivat ennen kuin tuho tuli. Kuvissa on esimerkkinä yksi tarina, rajavartija Jouni Peltolan.

📚 Metsänhoidollisia toimenpiteitä. Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo

November 7, 2025 at 1:04 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Grönlanninvalas voi elää yli 200 vuotiaaksi. Tässä on tutkittu miten se sen tekee.

www.nature.com/articles/s41...

Kuva grönlanninvalaasta Balaena mysticetus ja ihmisestä Homo sapiensja heidän kromosomeistaan ja perimistään tarkemmin. Miten valaan DNA:ta pakataan eri tavoin kuin ihmisen.

Kuvateksti: Genome maintenance strategies in bowhead whale and human. The bowhead whale has evolved efficient and accurate DSB repair, mediated in part by high CIRBP expression. This enhanced repair capacity may contribute to cancer resistance, despite bowhead whale cells requiring fewer mutational hits for oncogenic transformation than human cells. Instead of relying primarily on elimination of damaged cells through apoptosis or senescence, improved DNA repair may underlie the bowhead whale’s exceptional longevity and resistance to cancer.

November 4, 2025 at 10:18 AM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Harmi että tämä dokkari ei ole enää katsottavissa

November 2, 2025 at 5:58 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

En tiiä, oisko hätävarjelun liioittelua napojen teippaamisesta?

November 2, 2025 at 3:53 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Häh, mistä sitten tiesi mihin pitää hiihtää?

Lunta vain hiihtouralla, muualla maa sulaa. Aurinko paistaa.

#hiihto

November 2, 2025 at 1:21 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Huomasin joskus että alkuperäinen Pensselisetä ei kelvannut Suomeen kuin käväisemään naureskeltavaksi ja pakeni lopulta Ruotsiin

November 1, 2025 at 2:52 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Ehkä edelleen suosikkimitalini kaikista: Etelä-Vantaa juoksu (1988 ja -89) ja hologrammi maapallosta!

Mitalin ohessa tuli teksti:
"Vantaalla ei ole mitään, mutta on sillä sentään naapurit"...

Pronssin värinen mitali, keskellä vihreä hologrammi Maapallosta

November 1, 2025 at 2:29 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Ois näitä pokaalejakin; lapsi tutki joskus, että mitä ne ovat syöneet, eikä takaisin kokoaminen aina onnistunut

Kaapin hyllyillä kullan, hopean ja messingin värisiä pokaaleja

November 1, 2025 at 2:03 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Onko joku muu tykästynyt Max Joacim -hajuvesiin? Olen testannut jo aika monta erilaista (tilauksen mukana tulee aina ilmaisnäytteitä) ja tykännyt oikeastaan kaikista (jos osaisin kuvata tuoksuja paremmin, laittaisin arviot fragrantica.com iin, minkä nuorisokin ensimmäisenä tsekkaa).

Holy Cocktail hajuveden paketti, musta hopeisin kuvioin ja näyte Helsinki Spirit By Night hajuvedestä kullanvärisessä pussissa

November 1, 2025 at 1:30 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Onpas sitä tullut harrastettua kilpajuoksua

November 1, 2025 at 12:48 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Jos noiden Kiinan istutusmetsien pääpointti on pitää aavikoitumista kurissa, niin ehkä niitä ei säännöllisesti pistetä sileäksi niin kuin meidän melkein kaikki metsämme pistetään?

Luonnon kannalta melkoisen köyhiltä vaikuttavat istutusmetsät Kiinassakin.

en.wikipedia.org/wiki/Great_G...

October 31, 2025 at 8:06 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Luontokatodenialistit viestivät keinoilla, joiden kaltaisia on vuosikymmeniä nähty ilmastodenialisteilta ja tupakkateollisuuden edustajilta

@leifschulman.bsky.social @aksulehikoinen.bsky.social

suomenkuvalehti.fi/mielipide/al...

#luontokato

Luontokatodenialistit viestivät keinoilla, joiden kaltaisia on vuosikymmeniä nähty ilmastoskeptikoilta ja tupakkateollisuuden edustajilta tupakoinnin tutkittujen haittavaikutusten tultua esille.

Yksi keinoista on ilmiön kieltäminen puutteelliseen tai heikkolaatuiseen tietoon vedoten. Esimerkiksi lajien elinvoimaisuutta kuvaavia uhanalaisuusarviointeja, jotka osoittavat luontokadon etenemisen Suomessa, on näin kritisoitu, vaikka arvioinnit ovat laadullisesti maailman huippua.

Toinen on tiedon valikoiva käyttö. Siitä esitetään vain osat, jotka tukevat omaa näkemystä tai etua ja jotka eivät varsinaisesti mittaa luonnon monimuotoisuutta tai ainakaan näytä kielteistä muutosta. Luontokato saatetaan esimerkiksi typistää koskemaan vain lajien sukupuuttoja, joiden toteaminen on hyvin hidas, usein vuosikymmeniä kestävä prosessi. Luontokato pitää lajien katoamisen lisäksi sisällään lajien yksilömäärän, geneettisen monimuotoisuuden ja luontotyyppien esiintymien vähenemisen.

Kolmas kieltämisen keino on esittää väärää tietoa tai tutkimuksiin perustumattomia vaihtoehtoisia teorioita luontokadon, kuten lajin harvinaistumisen, syistä. Tällä pyritään siirtämään huomio pois todellisista ja tutkituista, ihmisen aiheuttamista lajin elinympäristöjä heikentävistä kehityskuluista. Esitetyt vaihtoehtoiset syyt eivät johdu taloudellisesta toiminnasta, jota voidaan jatkaa entiseen malliin.

Räikeimpänä keinona on luontokadosta kertovan tutkijan objektiivisuuden kyseenalaistaminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen. Julkaistujen virheellisten kirjoitusten oikominen vie tutkijoilta aikaa, ja denialistien kirjoitukset voivat antaa suurelle yleisölle hämärtyvän kuvan siitä, mikä on ilmiön todellinen kokonaistilanne.

Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen toimivista luonnon ekosysteemeistä ja niiden tarjoamista palveluista, kuten puhtaasta ilmasta ja vedestä, ruokakasvien pölytyksestä tai luonnon terveysvaikutuksista. Luontokato on siksi vakava uhka ihmiskunnalle, ja luontoarvoja kannattaa sik…

October 31, 2025 at 2:12 PM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Valaiden historiallinen määrä on arvioitu tuossa varovaisesti, niitä on saattanut ennen olla monta kertaa enemmänkin

static-content.springer.com/esm/art%3A10...

Published historical abundance estimates for specific populations, inferred from
contemporary levels of genetic diversity for the pre-exploitation abundance of a few whale
populations, are 4 to 10 fold higher than the ones calculated here, which might indicate a
significantly larger prehistoric population
21,22
. However, a more recent genetic-based
estimate produces results similar to catch-based estimates, such as the one we used
23
.
While these genetic-based values can help update our values, their historic abundance
inferences are currently also sensitive to chosen parameters
23
.

October 29, 2025 at 8:00 AM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Siltä toi graafien perusteella näyttäisi, tekstistä en löydä sen tarkempaa selitystä. Maanisäkkäiden massa ei ole noussut. Valaat ovat niin isoja, että pienelläkin populaation lisäyksellä on merkitystä, kymmenisen megatonnia lisää biomassaa 40 vuodessa.

Graafi valaiden populaatioiden muutoksista, romahtanee 1800 luvulta 1960-luvulle, lievää nousua sen jälkeen. Sinivalas Balaenoptera musculus, sillivalas B. physalys, kaskelott Physeter macrocephalus, ryhävalas Megaptera novaeangliae muut valaat ja delfiinit, hylkeet ja muut merinisäkkäät

luontokato

Kuvateksti: The International Whaling Commission declared a moratorium on commercial whaling starting in 1986, following some restrictions initiated already in the 1960s. We estimated marine mammal biomass using a population dynamics model that relies on catch data and direct population estimates

October 29, 2025 at 7:54 AM

Mikko Kolkkala

@xcsci.bsky.social

Päivitetty tutkimus maailman nisäkkäiden biomassasta – ihmiset ja kotieläimet vs. villit nisäkkäät.

Vuodesta 1850 villien nisäkkäiden osuus on pudonnut 50 prosentista viiteen.

Merinisäkkäiden määrä on romahtanut 70 %

Greenspoon ym. 2025 www.nature.com/articles/s41... (open access)