Tarkastuskertomuksemme tukee tuota ajatteluasi, laskelmien kulkua ja oletuksia tulisi avata nykyistä paremmin. Käsittelemme tätä ihan kertomuksen lopussa:

Suunnitelmia ei ole vielä julkaistu ja tarkastus perustuu suunnitelmien lausuntokierroksen luonnoksiin heinäkuulta ja sitä edeltävään valmisteluun. En usko, että tietoperustaan on tullut merkittäviä muutoksia sittemmin, jotka olennaisesti vaikuttaisivat johtopäätöksiin.

Koko valmisteluprosessissa tulisi panostaa siihen, että toimet ja sektoritavoitteet pyritään yhteensovittamaan ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä vaatii vahvempaa koordinointia virkamiesvalmistelussa. Ilmastolaki ei vastuuta mitään ministeriötä selkeästi yhteensovittamisesta.

Mallinnusta tulisi kehittää myös esim.
- paremmalla dokumentoinnilla mallinnuksen tiedoista, jotta mallinnuksen laatua voisi arvioida
- määrittelemällä maankäyttösektorin WEM-skenaario yhtenevästi muiden sektoreiden kanssa

Osin tästä syystä mallinnus on hidasta ja raskasta, mikä heikentää sen hyödynnettävyyttä päätöksenteon tukena. Mallinnus on enemmänkin jälkikäteisarviointia, kuin eri kokonaisuuksien ketterää kokeilua.

Skenaariomallinnusjärjestelmä koostuu Useista eri malleista useissa eri organisaatioissa. Toisten mallien tuloksia käytetään toisten mallien lähtötietoina, eli viivästykset jossain kohtaa hidastaa koko mallinnuskierrosta.

Päästövähennystoimien vaikutuksia arvioidaan yksittäisten toimiarvioiden lisäksi tutkimuslaitosten tuottamilla ja päästöjen kokonaiskehitystä kuvaavilla WAM-skenaariomallinnuksilla. Skenaariomallinnuksen etu on mm. eri toimien interaktioiden huomiointi.

Nykyisellään toimikartoitus sisälsi riittämättömästi päästö- ja kustannusarvioita suunnitelmien valmistelun kannalta ratkaisevassa vaiheessa, jotta toimia olisi voitu valita kustannustehokkuutta painottaen.

Jos kaikki toimet ja niiden kustannustehokkuus on tiedossa, ilmastopolitiikan kustannukset minimoidaan valitsemalla toimia kustannustehokkaimmasta päästä niin paljon, että päästötavoite saavutetaan. Päätöksentekijät voivat toki painottaa muitakin aspekteja toimien valinnassa.

Virkamiesten tuottaman toimikartoituksen tulisi myös olla julkinen. Se lisäisi keskustelua vaihtoehdoista, ja tutkijat ja muut asiantuntijat voisivat esittää toimikartoitukseen uusia toimia sekä vaikutusarvioita kartoituksen eri toimille.

Tietoperustan valmistuminen ennen hallitusohjelmaneuvotteluita mahdollistaisi myös sen hyödyntämisen jo itse hallitusohjelmaa muodostettaessa. Hallitusohjelma määrittää vahvasti hallituksen ilmastopolitiikkaa, ja on hyvä jos tietoperusta on käytössä sitä luodessa.

Näin päätöksentekovaihe suunnitelmien toimista voitaisiin aloittaa heti hallituskauden alussa ja suunnitelmat valmistuisivat aiemmin hallituskaudella, mikä lisäisi todennäköisyyttä että niiden toimet ehditään toimeenpanna, eli esim. rahoittaa niitä tai tehdä vaadittavia lakimuutoksia.

WEM-skenaario ja toimikartoitus valmistuivat päätöksentekijöiden käyttöön vasta viime vuoden alussa. Suosittelemme, että niiden valmistelu aloitettaisiin aiemmin, siten että ne olisivat käytössä jo hallitusohjelmaneuvotteluihin mennessä.

WEM-skenaario osoittaa, yhdessä päästötavoitteiden kanssa, tarvetta päästövähennyksille, ja toimikartoitus tarjoaa vaihtoehdot noiden päästövähennysten saavuttamiseen.

Tietoperusta koostuu etenkin:
- tutkimuslaitosten ministeriöiden ohjaamina tuottamista skenaariolaskelmista (kuvaselite)
- ministeriöiden yhdessä tuottamasta vaihtoehtoisten päästövähennystoimien ja niiden vaikutusarvioiden kartoituksesta

Tarkastus koski ilmastopolitiikan suunnitelmissa (tällä hallituskaudella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ja energia- ja ilmastostrategia) hyödynnettävää yhteistä tietoperustaa, joka tuki päätöksentekoa suunnitelmien sisällöstä.

Futuurien perusteella toi päästökaupan hintavaikutus voisi olla jossain tossa reilun 20 sentin tienoilla.
www.ice.com/products/830...

Nimitysten pohjana ulkoinen esitys (yliopistot, VATT), mutta siitä periaatteessa mahdollista poiketa, ja siksi nimitysvalta tärkeää.