...Ja toki suojaosien poisto todennäköisesti vähentää työttömyyden aikaista osa-aikatyötä, nähtäväksi jää että kuinka paljon. Mutta koska näiden työntekijöiden lukumäärä on suhteellisen pieni, niin tämä tuskin isommin heiluttaa kokonaistyöllisyyttä kuitenkaan.

Soviteltu työttömyysturva vähenee 50 senttiä per ansaittu euro (kattosääntöön asti), joten ei se marginaali 100 % mene kuin vasta vähän isoimmilla osa-aikatuloilla. Toki kannustimet on heikommat silloin kun saadaan myös muita etuuksia samanaikaisesti...

Joo, vuoden aikana työtuloja saavia työttömiä on yhteensä noin 50 000, eli suojaosan poistolla ei varmaankaan ole merkittävää vaikutusta kokonaistyöttömyyttä tai -työllisyyttä kuvaaviin lukuihin.

Perhaps. One hypothesis is that there are now broader markets for part-time work than before, and thus part-time work when unemployed remains to be more common. We will hopefully learn more once there is more data on this available.

Thanks! It's hard to say yet. It could be that part-time work will continue to drop, as it steadily increased for many years when the policy was introduced. But it will be interesting to study this in more detail in the future. Especially if part-time work remains at a higher level.

...mutta muutoin työmarkkinavaikutukset olleet pieniä. Mutta tarvitaan parempaa tutkimusta vielä tästä poistosta. Ja toki suojaosat paransivat osa-aikatöitä tekevien taloudellista tilannetta, ja poisto vastaavasti tätä heikentää.

Nuo efektiiviset marg.veroasteet on hankala kysymys. Kattavampaa sos.vakuutusta on vaikea ylläpitää ilman että etuudet laskee selvästi tulojen myötä. Suojaosat siirsi isoimmat "leikkurit" hieman suuremmille tuloille, muttei poistanut niitä. Tällä on toki vaikutuksia osa-aikatyön tekemiseen...

Byrokratia ja viiveet tärkeitä, olisi oman tekstin paikka noista. Käsittääkseni maksuperusteisuus on viiveitä ja katkoja helpottanut, mutta sitä(kin) pitäisi tutkia paremmin.

Kannattaa ehkä lukea itse kirjoitus myös eikä pelkästään toimittajien kirjoittamia juttuja.

Previous working paper version of the paper can be found here: www.doria.fi/handle/10024...

We find a rapid increase in reported profits by the audited firms after an audit compared to matched non-audited firms with a similar development in key outcomes before the audit, indicating tax non-compliance. Also, we find that audits increase bankruptcies among non-compliant firms.

Siinä tämä on oikeassa, että vero- ja tulonsiirtopolitiikka on aina lopulta arvovalinta. Tutkimus tuo arvokasta tietoa päätösten vaikutuksesta muttei voi ottaa kantaa siihen, kuinka iso julkinen sektori tai millainen tulonjako halutaan. Poliitikot silti usein näitä yrittävät tutkimuksella perustella

Laajasti ottaen kyse on siitä, kuinka paljon juuri itse veronalennus laajentaa veropohjaa (työtuloja, yritysten voittoja jne.) ja sitä kautta kompensoi osan menetetystä verotulosta. Yleinen talouskasvu kasvattaa veropohjia ja verotuloja riippumatta veronalennuksista tai -korotuksista.

Niinpä. Oliko siis muuten tänään tulossa yksityiskohtaisempi muistio tms. riiheen liittyen ulos?

Joo mielenkiintoista nähdä perustelut. Ei tuosta kait kuitenkaan kauheasti tulisi verotuloja vaikka olisi "ylirahoitusta" oletettu, ylimmässä tuloluokassa on kuitenkin vain reilusti alle prosentti tulonsaajista.

...ennemminkin epäilen tutkimuksen perusteella muista veronalennuksista tulevia vaikutuksia, mukaan lukien keskituloisten tuloveronalennukset ja yhteisöveron. Dynaamisten vaikutusten arvioitu kokoluokka on käsittääkseni miljardiluokkaa yhteensä, ja se ei ole mielestäni realistinen kokonaisarvio

On toki muitakin papereita kuin Kleven ym. jossa ylimmille tuloille on löydetty isommat joustot. Hyvä huomioida että melko maltillisellakin joustolla (0.4-0.5) ollaan lähellä omarahoitteisuutta Suomen tapauksessa, joten en pidä tuota kohtaa budjetista välttämättä kaukaa haettuna...