"Toiveajattelusta" syyttely on sitäkin hämmentävämpää, koska Marin oli niitä eurooppalaisia johtajia, jotka olivat koko ajan valmiita tekemään jotain ja ottamaan aloitteen. Enemmän toiveajattelua on nähty nykyhallitukselta, sekä sisä-, talous- että ulkopolitiikassa. Passiivista ajopuuna olemista.

Näyttö on aika selvä, että pääministerinä Marin ajoi 2022-2023 kovaa linjaa Ukrainan sodassa ja oli siinä kyllä valmis menemään aika pitkällekin. Nyt hän onkin sitten HS:n Ville Similän mielestä pelkkä läpyskää heittänyt fiilistelijä, jonka toiveajattelu johti nykyiseen tilanteeseen.

Marinin pelkästään _mainittua_ sen mahdollisuuden, että hävittäjiä voisi luovuttaa Ukrainalle sitä mukaa kun uusia koneita saadaan käyttöön, hänet karjuttiin hiljaiseksi. Kokoomuksen suuri sinivalkoinen toivo Timo Heinonen julisti vielä sen päälle, että kivääritkin piisaavat.

Similä puhuu siitä, miten talouselämää ja teollisuutta olisi pitänyt mobilisoida. Muistutettakoon nyt, että ainoa kotimainen poliitikko, joka puhui sotatalouteen siirtymisen väistämättömyydestä, oli Sanna Marin.

Nykyisen kokoomuslaisen puolustusministerin silloisen vastauksen voi lukea ohesta.

Irtisanomisuhka leijuu ainakin kolmasosan työssäkäyvien yllä. Kotitalouksien reagointi on aivan rationaalista. Sitä voimistaa yleinen lohduttomuus. Tästä ongelmasta emme kovin helposti pääse eroon, koska lähes koko poliittinen järjestelmä on sitoutunut jatkamaan ongelmia aiheuttavaa linjaa. 4/4

Suomessa on nyt paukutettu, että sopeutuksia on luvassa 10 mrd edestä seuraavalla hallituskaudella – siis yli kaksinkertaisesti tämän kauden taakan verran. Kotitaloudet, joissa ainakin toinen tulonhankkija on töissä julkisella sektorilla tai sen rahoittamalla alalla, välttävät siksi kulutusta. 3/x