Ehdottomasti! Välillä olen lisännyt pensasmustikoita joukkoon. Musta ihana yhdistelmä!

Mä sekoitan yhden pilkotun persimonin kanssa 2 passion hedelmää. Niiden happamuus toimii hyvänä vastapainona persimonin makeudelle.

Tarkoitin nimenomaan sitä osuutta, jossa chatin kysymyksiä kysytään kameroiden edessä haastateltavilta. Siinä se illuusio luodaan myös niille, jotka eivät itse ole chatissa. Haastattelijoiden tehtävänä on silloin olla se kanava, jota kautta yhteys toteutuu. Pitääkö näin tehdä on sit eri juttu…

Musta chatin idea on luoda illuusio tasa-arvosta ja läheisyydestä. Niillä kysymyksillä ei ole väliä, vaan sillä että päästetään ”tavalliset” ihmiset lähelle linnassa juhlijoita, jotka kutsunsa perusteella, jos ei muuten, voidaan luokitella menestyjiksi.

Jee, edelleen mukana! Ajattelin jo, että lapsen musiikkiopisto teki tepposet joulukonsertissaan

Meinasin kirjoittaa, et oishan se hupaisaa, jos aikuisvauvan ympärillä kaikki muutkin heittäytyis aikuisvauvaksi. Mutta taitaa olla niin, että se ei olis hupaisaa kauhean kauan

Mä kyllä tunnustan, tunnetaidoissa on silloin tällöin löytynyt toivomisen varaa varsinkin oman kehon sabotoidessa niitä: väsymys, verensokeri, hormonitasapaino jne. Mut tähänkin on auttanut aika ja se, että on tunnistanut syy- ja seuraussuhteita.

Iän karttumisen myötä on yhtäältä tullut lisää itsehillintää eli taaperokänkkäränkät jäänyt parisuhteessakin (jossa tosi helppo taantua) tosi vähälle ja toisaalta taas vähemmän toleranssia toisten taaperokänkkäränköille. Mä tykkään tästä keski-ikäisen naisen ”no time for bs” elämästä!

Just eilen mietin itsekseni, kun nielin turhautumiseni teini-ikäisen kanssa, et voi, kun ei tarttis aina olla se aikuinen ja vois kohdella samanlaisella puhumattomuudella (”aijaa”, ”emmätiä”) toista takaisin. Olla vaan ihan hemmetin pikkumainen! Helpotti kun sai edes mielessään hekumoida

Konservatiivipiirit painostavat tässä tapauksessa myös siksi, että kyseistä kurssia opettanut jatko-opiskelija on transhenkilö. Kyse ei siis ole vain opetuksesta ja arvioinnista, vaan siitä, ketkä saavat opettaa tai ylipäätään olla olemassa!

😀

jos tärkeällä tarkoittaa, et ihminen on jollain tavalla muokannut omaa elämää ja valintoja, voi ne törkeätkin olla tärkeitä.

Mulla ne törkeät on ehkä enemmän sillä tavalla olleet törkeitä, että nostaneet mussa pintaan jotain sellaista, mistä en ole kauheasti tykännyt. Mut oppi sekin = tärkeä

Jaa-a, ainakin osa mun 100 tärkeästä tapauksesta on sellaisia, joita en sen enempää halua muistella. Toki suurin osa edesmenneen ystäväni kaltaisia tapauksia, joita muistelee mielellään ja syvällä lämmöllä. Kiitollisena, että polut kohdanneet, vaikka olisivatkin sittemmin eronneet

Sain eilen käsiini muutaman valokuva-albumin opiskeluajoilta. Monessa kuvassa oli jo n. 13 vuotta sitten yllättäen menehtynyt ystäväni. Jestas kun monet muistot hänestä tulvahtivat mieleen! Miten jotkut ihmiset sitten jättääkin jäljen…

Kyseessä ilmeisesti kolmoishermosärkyyn liittyvä leikkaus? Tsemppiä!

”worksona” brillant!

The Finnish equivalent would be ”työsoona”. Not quite sure how I feel about that, though. Might have to workshop something equally catchy 🤔

Koko päivän on keskusteltu ”kotoutumisesta”, mutta sitä ei ole kertaakaan kunnolla määritelty tai jos rivien välistä yritän määritelmää löytää, on se työllistyminen (laadusta viis!)