"Venäjänkauppaministeri" Kauma on unohtanut sitaatit "siteeratessaan". Hupsista keikkaa. Mittakaavaharha tässä tietty on myös se, että Mamdani on aika demari (kuin he ennen ainakin olivat). Kyllä taas on myrsky vesilasissa, kun kopsataan agenda ja puhetapa suoraan Ameriikasta.

Kesällä ehdin jo innostua, että yhtäkkiä Suomen työmarkkinoilla kansainvälinen koulutus nostettiin positiiviseksi asiaksi, mutta sitten muistin, että isäni ei olekaan istuva tasavallan presidentti, joten ei sittenkään mitään. Maailman vähiten korruptoitunein maa jne.

Saattaa olla juuri näin. Itse koen sen hyvin armollisena sekä itseä että niitä joilla on mennyt paremmin tai huonommin kohtaan. Syitä on varmasti monia ja yksi iso niistä on tuuri. Kaikki ei ole aina vain jonkun paremmuutta.

Kohtaan kaksi: miksiköhän on niin hankala menestyvän myöntää, että kovan työn lisäksi mukana on ollut myös aivan valtavasti tuuria. Kaikki tarvitsevat hyvää onnea, eikä sen myöntäminen, että sitä on ollut matkassa ole pois omista saavutuksista. Jollain toisella ei sama tuuri ole käynyt.

Huom, en viittaa Keskustaan puolueena vaan sellaiseen sentrismiin, jota on liikkeellä. Sellaiseen, joka on oikeastaan niin konservatiivinen ideologia, ettei uskalla tehdä oikein mitään mikä heiluttaa maailmaa. Se unohtaa kaikki arvot ja mikä ihmisyydessä on tärkeää ja teeskentelee "tolkkua" tms.

Tiedän mikä puolue tästä hyötyy ja nauttii... Joka kohdasta, mutta kokoomuksen kannattaa katsoa miten on käynyt Toryjen ja demarien miten menee Starmerin Labourillä.

Siihen tietty voi lisätä, että nämä ehdolliset tunnustamiset ovat kyllä kanssa sellainen vippaskonsti. Varmaan realistinen suunnitelma perustaa se toinen valtio demilirasoituna siihen sodasta innostuneen ydinasevaltion viereen. No nää on näitä. Melankolista materiaalia.

Terellä on varaa tehdä mitä vaan, kun jos kokoomukselle ei kelpaa, niin voi mennä Rydmanin perässä suoraan persuihin & kuka ties ehtiä vielä ministeriksi asti ennen kun vaalit vaihtaa vallan. Eikä tietenkään ole todisteita, ettei kokoomukselle tämä kelpaisi muutenkin. Hyvissä kantimissa homma.

Kaupankäynti loppumaan ja olla osallisena tukemassa realistista tulevaisuuden ratkaisua, jossa kaikki ihmiset ovat saman arvoisia. Eli siis, ei enää apartheidia jne. Olemme vain aivan järkyttävien arvokonservatiivisten voimien moraalisina panttivankeina koko maa.

Gaza on tuhottu täysin, länsirannalla ei paljoa paremmin, kun rajoja pusketaan koko ajan eteenpäin. Joten missä se kahden valtion raja nyt sitten realistisesti menisi. Suomen tulisi ehdottomasti tunnustaa Palestiina, mutta tärkeää on myös saada kansanmurha loppumaan ja apua perille.

Siis jos haluaa saada kansanmurhan loppumaan. Ei se tällä tunnustamisella lopu. Se on eri asia.

Kahden valtion malli - onko se realistinen? Miten se toimisi? Millä rajoilla?

Kansanmurha nimenomaan on vienyt pohjaa pois kahden valtion mallilta.

Tunnustaminen olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Se ei ole musta edes tämän hallituksen asia yksin, on se Palestiina siellä ollut muidenkin hallitusten aikana, mutta tämä nyt on mitä on. Tunnustaminen on hyvä, mutta tietty kauppasuhteiden jäädytys yms. olisi paljon tehokkaampi tapa.

Kaiken pakonomainen selittäminen oikea/vasen-akselilla on muutenkin aika rajallista. Oma ajatus on se, että mikä ikinä motiivi oli, niin lopputulos määräytyi asekulttuurin kautta. Joku toinen olisi tehnyt satiirisen pilapiirroksen mieluummin, mutta aseiden kanssa kasvanut saattaa käyttää niitä.

Kysymys ei aina ole politiikan sisällöstä vaan myös strategiasta. Miten omaa isoa kuvaa saa parhaiten eteenpäin? Sitä sopii miettiä ja katsella varoittavia esimerkkejä vaikka Britanniasta.

Ja tästä pääsen takaisin ajatukseni alkuun. Oikeisto puolueet tekevät mitä haluavat välillä perustuen todella löyhiin yhtäläisyyksiin. Suomessa ne kaikki joustavat aika paljon, että saavat isoa kuvaa eteenpäin. Siihen vastaaminen ei ole helppoa jos ei halua/pysty joustamaan toisella puolella.

"Your party" on siis tämän toisen viritelmän työnimi. Lopullinen nimi päätetään perustamiskokouksessa äänestämällä. Vielä ei olla päästy perustamiskokoukseen asti, joskin joku aikataulu on jo olemassa. Mutta siis jo nyt kaksi isoa konfliktia. Kuinka monta edes kovimmat kannattajat jaksavat katsoa?

Vihreillä toki myös muita ajatuksia, mutta puolueen tämän hetken suunta on selkeästi ottaa muut kiinni ja vasemmalta ohi. Polanski on uuden ajan poliitikko ja heillä on momentum puolellaan.