Pysyin itse kaidalla tiellä.

Olisi pitänyt antaa sakinhivutusta.

Kyllä, jos joutuu vaikka asioimaan fyysisesti pankissa.

Romaanin nimi on siis tietysti Elämä myytävänä, ei Elämä myynnissä. Kirjoitin sen sentään oikein arvosteluuni. 😀 Miksi suomen kielen pitää muuten olla tällaista hiustenhalkomista?

Sammakon katalogissa lainataan muuten tuttua Mishima-asiantuntijaa… kiiltomato.net/yukio-mishim....

Teesinäni toimii tämä: kirjoittaminen on vakavaa puuhaa, mutta sitä tehdessä pitäisi säilyttää ilo ja leikki. Olen tavoitellut tätä tasapainoa pidempään, ja koen nyt olevani valmis jakamaan oppimaani. (2/2)

Kirjoittaessa pitää uskoa, ettei rajoja tai sääntöjä ole. Käytännössä tietenkin käyttämäsi kieli, mielikuvituksesi ja päättämäsi reunaehdot määrittelevät työstämäsi tekstin rajat.

Ne kirjat. 🎯