💡 Keskimäärin miesten asema on monilla mittareilla vahvempi kuin naisten. Hajontaa kuitenkin saattaa olla miesten joukossa enemmän kuin naisten joukossa.

Eläkeläisistä valtaosa – sekä naisista että miehistä – saa eläkettä alle 2 400 euroa kuukaudessa. Suurimmat eläkkeet ovat kuitenkin selvästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Esimerkiksi yli 6 000 euroa kuukaudessa eläkettä saa 2,3 prosenttia eläkeläismiehistä, 0,4 prosenttia eläkeläisnaisista.

📊 Toisaalta monissa ansiosidonnaisissa etuuksissa miehet saavat keskimäärin selvästi suurempia summia kuin naiset: työttömän ansiopäivärahaa 18 euroa päivässä enemmän, vanhempainpäivärahaa 22 euroa päivässä enemmän ja omaa eläkettä yli 400 euroa kuukaudessa enemmän.

Miehillä pitkät sairauspoissaolot ovat selvästi pidempiä: keskimäärin lähes kaksi viikkoa pidempiä kuin naisilla. Miehillä yli kolmen kuukauden sairauspoissaolojaksot painottuvat selvästi enemmän kuin naisilla. Miehillä voi olla korkeampi kynnys jäädä sairauslomalle, mikä voi pitkittää kausia.

🤒 Pitkät sairauspoissaolot sen sijaan ovat huomattavasti harvinaisempia miehillä kuin naisilla. Työikäisistä miehistä reilu 8 prosenttia ja naisista reilu 12 prosenttia oli sairauspäivärahalla vuonna 2023.

💼 Myös työmarkkinatuen saaminen on yleisempää nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla. 18-24-vuotiaista miehistä 8 % ja naisista 6,4 % sai työmarkkinatukea viime vuonna.

Myös lähestyessä eläkeikää työmarkkinatuki on yleisempää miehillä. Työmarkkinatuen jaksot ovat hiukan pidempiä miehillä.

💰 Toimeentulotuen saaminen on yleisempää miehillä kuin naisilla. Suhteellinen ero miesten ja naisten välillä on suurimmillaan noin 25-34-vuotiailla ja 45-64-vuotiailla. Suurin toimeentulotuen saajaryhmä on yksin asuvat miehet.

Mielenterveysongelmien kasvulle ei ole löytynyt yhtä yksiselitteistä syytä, vaan kasvu johtuu todennäköisesti useista samanaikaisesti samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Siksi myöskään yhtä yksittäistä ratkaisua koko ilmiölle ei luultavasti ole. 🤔

7/7

🌍 Mielenterveyden haasteiden kanssa kamppaillaan myös muualla kuin Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi nuorten naisten masennuslääkkeiden käytössä Suomi on tällä vuosikymmenellä selvästi ohittanut Ruotsin.

6/

Psyykenlääkkeiden käytössä on huomattavia alueellisia eroja. Esimerkiksi teini-ikäisistä tytöistä useampi kuin joka kymmenes (11 %) käytti viime vuonna masennuslääkkeitä Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Osuus oli kolmanneksen pienempi (7 %) Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

5/

Nuorista aikuisista naisista useampi kuin joka kuudes (vajaa 18 %) käytti viime vuonna masennuslääkkeitä. Se on enemmän kuin kaksi kertaa niin suuri osuus kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Psykoosilääkkeitä käyttäneiden osuus nuorista naisista on lisääntynyt 2,8 prosentista 5,3 prosenttiin.

4/

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä on myös kasvanut nopeasti. Viime vuonna saajia oli vajaa 66 000, yli kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten, ja kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna.

3/

Mielenterveysongelmien perusteella pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Vuonna 2014 heitä oli vajaa 59 000, viime vuonna yli 100 000. Kasvua ovat 2020-luvulla ajaneet ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot.

2/

💊 Lääkehoito on välttämätöntä tyypin 1 diabetesta sairastaville ja suurelle osalle tyypin 2 diabeetikoista.

Lääkekorvausjärjestelmä mahdollistaa hoidon nykyaikaisilla lääkkeillä myös heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville.

Opintotuen menot ovat viime vuosina kasvaneet. Kasvu johtuu siitä, että Kela on joutunut maksamaan pankeille yhä suurempia takausvastuiden maksuja. Opintolainan takaussaatavia Kelalla oli 269 miljoonaa euroa viime vuonna.

🚌 Koulumatkatuen saajamäärä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime lukuvuonna saajia oli reilut 92 000, kun kymmenen vuotta aikaisemmin määrä oli 52 000.

Opintovelallisten määrä on laskenut hieman, mutta opintolainakanta kasvaa. Viime vuonna suomalaisilla oli yhteensä yli 6 miljardia euroa opintolainaa.

📈 Kaikkien opintovelallisten keskimääräinen opintolainan suuruus on kasvanut lukuvuosien 2010/2011 ja 2023/2024 välillä noin 5 000 eurosta noin 12 000 euroon.