Ja Turussa 1993-2005 asuneena ja vaimon työnsaantivaikeuksien takia pois muuttaneena olen aina ollut sitä mieltä, että Lounais-Suomen pitäisi olla menestyvämpi esim. pelkästään Tukholman läheisyyden takia.

On se noinkin. Kirkkonummella jo vanha perinne, että Veikkolaa väheksytään, joten se ei yllätä. Mutta se yllättää, että Veikkolassakin niin paljon vastustusta ja ihan ihme perustein.

En välttämättä ole radan kannalla, mutta jos rata tulee, olen ehdottomasti Veikkolan aseman kannalla.

Ei riitä. 1575 km.

Onon. Asiaa tarkistamatta sanoisin, että enemmän kuin Suomessa. Erään väitteen mukaan peruskoulussa on n. 8% oppilaita, joilla ei edes ole teoreettista mahdollisuutta selviytyä yleisestä opetussuunnitelmasta, joka heillä kuitenkin on.

On se varmaan tottumattomalle varsinkin Västlänken työmaiden takia. Mutta itse opin 7:ssä vuodessa reitit melko hyvin ja lisäksi alueet, jonne ei autolla kannattanut mennä. Marieholmstunneln tehnyt ajamisen paljon sujuvammaksi.

Pidettiin eilen kahden harjoituksen leiri Kirkkonummella. Jos en olisi saanut videolle kuvattua ohjetta, miten päästään urheilukentän pukukopeille, en vanhana "paikallisena" olisi löytänyt. Ja sieltä kirjastoon en meinannut löytää reittiä ollenkaan, kun kaikki tutut kadut oli suljettu.

Ja kyllä mua välillä harmittaa opetyössä, että ei ole etätyömahdollisuutta. Välillä on päiviä, että ei jaksaisi kanssakäymistä ja voisi keskittyä kotona hallinnolliseen työhön, mutta työpaikalle on mentävä ja dokumentointi tehtävä illalla tai viikonloppuisin.

Ei kannata miettiä liikaa. Turhautunut kommentti ihmiseltä, jolla ei ole mahdollisuutta etätöihin. Itse tein pari vuotta lähes pelkkää etätyötä, mutta en voinut hyvin yksin ollessani ja palasin kouluun. Kaikkine sekoiluineenkin sopii paremmin mulle, kun saan tehdä töitä ihmisten kanssa nokitusten.

Ei. Mutta en halua maalittaa. Ainostaan tällein anonyymisti tiedottaa, että jos yritysten johto öyhöttää julkisesti, niin se voi viedä asiakkaita. On myös puhujia ja konsultteja, joiden palveluksia en ikinä ostaisi.

Vaarua ei ole tuttu, mutta svaja tai sen adjektiivimuoto svajig(t) on yleistä suunnistussanastoa, joka kuvaa epävarmaa ja hapuilevaa suoritusta, jossa ei ole tehty isoja virheitä, mutta seilattu rastiväleillä sinne tänne optimireitistä harhautuen.

Ei oikein näe häntää ja muutenkin maastoutuu hyvin, mutta ei ole rottamainen mun silmiin.

Jag brukade i alla fall jobba.