Juurikin kyseinen mitta oli käsittääkseni kovassakin käytössä Juicella.

Kyllä tuon kyseenalaisen kunnian soisin kansanedustajille missin sijaan.

Sieltä se mielipuolinen hymy varmaan tulee. Ei kuulosta oikein suomalaiselta hymyileminen. Edes turisteille.

Tämä voisi yhtä hyvin kuvata rkp:n edustajan päivää hallituksessa.

Lisäksi tulee mieleen että länsimaissa löytyy ihan historiallisia oppikirjoja missä esitetään muut "rodut" alhaisempana ja tyhmempänä, "tieteellisin faktoin" todistettuna. Löytyykö tämmöistä rotuopin perinnettä Aasiasta?

Tai vaikkapa tuo Kiina ja Intia. Molemmissa orjina myös paljon paikallista väestöä. Yhdysvalloissa se ei tainnut olla ihan näin.

Kyllä. Mutta pointtini oli että Afrikassakin oli paljon mustia orjia. Varmasti enemmän mitä valkoisia. Sen sijaan länsimaissa oli varmaan suhteellisesti aika paljon vähemmän "valkoisia" orjia. Eli se orjuus ei ollut muualla niin sidoksissa siihen ihon väriin.

Ennakkoluulot tuntematonta kulttuuria kohtaan ei varmasti tavatonta missään kulttuurissa, eikä siitä aina ole pitkä matka rasismiin. Mielenkiintoinen olisi tietää puhutaanko miten usein muualla kuin länsimaissa esim. "Ihmisroduista".

Varmaan myös tänä päivänä rasismi paljolti sidoksissa historiaan. Äkkiseltään ehkä sanoisin että länsimaat on selkeimmin käyttänyt orjina ihmisiä muista kulttuureista, kun taas muualla on yhtä lailla valjastettu orjatyöhön myös omaa kansaa. Faktaksi en mene väittämään.

Historiallisesti toki käsittääkseni Kiinassa esimerkiksi on rasismia ollut erilaisuutta kohtaan isossakin mittakaavassa. En osaa sanoa miten yleistä tänä päivänä, mutta ainakaan poliitikot eivät taida siellä päin latoa samanlaista tekstiä mitä länsimaissa. Tai sitten ei rantaudu meidän uutisiin.

Mielestäni Kontula toi kyllä esille tämän epätehokkuuden, ainakin rivien välistä.

Itse ymmärsin tuon Annan tekstistä poimimasi lauseen nimenomaan yhteisöllisyyden lisäämisenä. Viimeiset sanat "liian montaa" on aika oleelliset.

Elämäkertoja. Vähemmän tunnetuista persoonista. Ei ainakaan tämän päivän julkkiksista.

Aika impressionistisia jopa.

Uskon että Churberg oli vaan poikkeuksellisen rohkea oman tiensä kulkija. Taidehistoriasta löytyy lukuisia maalareita sukupuoleen katsomatta jotka on tekniikan ja tunnelman puolesta erottuneet, vaikka aiheet olisi ollut samankaltaisia. Nopeita ja intuitiivisia näyttäisi monet Fannyn töistä olevan.

Poikkeuksellisen rohkeaa siveltimen ja värien käyttöä kyllä, kun muihin aikansa maalareihin Suomessa vertaa. Metsän sisusta, 1876 menee helposti minun top 100 listalle.

Maasilta on tullut myös crescent city - sarja. Se on ihan huolella aikuisten kamaa. Englanniksi olen itse lueskellut, en ole varma onko kaikkia vielä suomennettu. Patrick Rothfussille ja Brandon Sandersonin usvasyntyinen trilogialle vahva suositus fantasian puolelta.

This sums it up quite accurately.

Entäpä sitten Lynch! "significant Finnish heritage" 😱