Teemu Ihalainen
banner
ihisteemu.bsky.social
Teemu Ihalainen
@ihisteemu.bsky.social
Kuvaus: "Tiedekunnan terävin kärki... apulaisprofessorin koulupohjalla..." TR, maaliskuu 2025

Eli siis apulaisprofessori (Associate professor). Biofyysikko, jota kiinnostaa solujen mekaniikkajutut ja ionihommelit.
Eihän tämä työ tekemällä lopu. Jos ei tee asiaa A, niin voi tehdä asiaa B, C, D, E, F tai G.
November 1, 2025 at 6:03 PM
Juu, ehkä eniten just näin ja näitä kiinnostuksia sitten koulutus ja alan perinteet muokkaavat.
October 9, 2025 at 8:48 AM
Täytyy tässä kuitenkin lisätä, että monet ihan timanttiset oman alan tutkijat tulevat insinööri (tai fyysikko) taustalta. Siihen alaan liittyy parhaimmillaan semmoinen suoraviivainen ja poikkitieteellinen ongelmien ratkaisemisen mentaliteetti, mitä ei välttämättä ruokita muilla kentillä.
October 9, 2025 at 8:43 AM
Ei niitä opeteta, välttämättä. Ei tästä kauaa ole kun kuulin ihmettelyä, että miksi diplomi insinöörin pitäisi tietää tieteellisen julkaisemisen periaatteista, ihan turhaa. Ihmettelijä oli tekniikan puolen professori.
October 8, 2025 at 4:03 PM
En vielä. Ajattelin aluksi mennä biokemiallisten stimulanttien voimalla eteenpäin.
September 27, 2025 at 9:41 AM
Tähän on helppo samaistua.
September 27, 2025 at 9:40 AM
Harmillisesti vain noilla ulikoptereilla on valtaa päättää asioista. Ja heidän kumppaneillaan ei ole kovin suuria intohimoja asettua tieteen ja tutkimuksen puolelle.
September 24, 2025 at 12:29 PM
Juu, ei ehkä valtavirtaa. Silti huolestuttaa tämän(kin) kohdalla, että valtavirta ei juurikaan välitä. Aivan kuin edelleen nousevan rasismin kohdalla, suurta osaa ei vain kiinnosta isompi kuva tai pitkäaikaiset vaikutukset, koska asia ei suoraan ja konkreettisesti koske heitä.
September 24, 2025 at 12:28 PM
Mutta oon jo kirjottanu tosi monta sähköpostia ja täyttänyt monta Exceliä. Eikö se riitä? Eikö mikään riitä?
September 23, 2025 at 7:37 PM
Joku voisi jopa epäillä, että tällainen "trust the process, man..." lähestyminen betonoi nykyisiä toimintatapoja ja rajoittaa järjenkäyttöä, mutta en minä. Olen hyvän, perusteellisen ja eri tasot leikkaavan hallinnon suuri ystävä.

No tämä meni nyt vähän haihatteluksi ja ohi aiheen, pahoittelut.
September 17, 2025 at 7:27 AM
Hallintoalamaiset ovat erittäin taitavia keksimään sääntöjä ja "tapoja", miten asioita oikeasti pitää hoitaa. Tai vähintään asioita pitää ohjata ja muutoksista täytyy päättää johtoryhmässä, ohjausryhmässä, seurantaryhmässä ja ainakin yhdessä työryhmässä, joissa kaikissa on edustus vauvasta vaariin.
September 17, 2025 at 7:23 AM
September 16, 2025 at 1:19 PM
Tutkimusrahoituksella ei siis “osteta” vain tuloksia, sillä koulutetaan uusia tohtoreita, pidetään osaavat henkilöt tutkimuksessa ja opetuksessa mukana, rakennetaan hiljaista tietoa ja pysytään tutkimuskentässä kiinni. Hyvällä tuurilla löydetään myös jotain uutta.

Kiitos kun luit tänne asti! 18/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Pääpiirteissään halusin tällä ketjulla sanoa, että tutkimushanke, vaikka sillä olisikin hauska nimi tai aihe, on hyvin suurella todennäköisyydellä hyödyllinen suomalaiselle korkeakoulutukselle. Ja ymmärtääkseni melkein kaikki ovat sitä mieltä, että osaaminen on meille kriittinen voimavara. 17/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Yhteenvetona: vaikkapa Akatemian rahoittamia hankkeita tuomitaan turhaan. Aika harvalla on osaamista arvioida tutkimusta niukan julkisen tiivistelmän perusteella. Lisäksi arvostelussa unohdetaan kaikki muu hyöty, mikä tutkimuksen tekemisestä aina saadaan. Mutta populismi on populismia. 16/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Oikea osaaminen syntyy siitä, että tietää missä kaikissa mahdollisissa asioissa on epäonnistuttu ja miten niissä on epäonnistuttu. Tämän kautta voi kehittää uusia ratkaisuja tai sitten unohtaa koko tutkimuskysymyksen ja siirtyä eteenpäin. Tähän ei tarvita hienoja uusia löytöjä tai tuloksia. 15/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Hiljaisen tiedon, eli osaamisen ja tutkimusperinteen syntyminen on taas aivan kriittistä huippututkimuksen tekemiselle. Tämä liittyy kiinteästi myös tutkimuskentän kehityksessä mukana pysymiseen, sillä monet tutkimustyöhön liittyvät asiat ja tulokset eivät ikinä päädy artikkeleihin. 14/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
(Itse esimerkiksi kehittelin väitöskirjassani virusinfektioon liittyvien proteiinien liikkeen mittaamiseen liittyviä tekniikoita. Tämä tutkimusprojekti jäi vähän piippuun, mutta samoja metodeja on nyt käytetty biomateriaalien sisällä tapahtuvan molekyylien liikkeen tutkimukseen.) 13/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Hyvin usein perustutkimuksen puolella joudutaan kehittämään uusia tutkimustekniikoita, jotta tutkimuskysymyksiin päästään kiinni. Usein käy niin, että se alkuperäinen tutkimuskysymys ei ollutkaan niin mielenkiintoinen, mutta samaa tekniikkaa voi käyttää johonkin toiseen ongelmaan. 12/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Edellä mainittu tutkijakoulutus ja lopputyöt ovat tietysti yksi suorahko hyöty, mutta epäsuorempi hyöty on metodien kehitys, hiljaisen tiedon lisääntyminen ja ylipäätään tutkimuskentän kehityksessä mukana pysyminen. 11/18
September 7, 2025 at 3:59 PM
Ylläolevat asiat on varmaan monen helppo hyväksyä. Mutta mites sitten tutkimuksen tuottamat suorat hyödyt, eli tulokset? No, parhaimmassa tapauksessa tutkimus tuottaa jotain erittäin hyödyllistä uutta tietoa, mutta tämä on harvinaista. Se ei silti tarkoita, että tutkimustyö oli turhaa. 10/18
September 7, 2025 at 3:59 PM