University of Helsinki
@helsinki.fi
Poliittisen itseluottamuksen vahvistaminen on kohtalonkysymys hyvinvointivaltiolle, kirjoittaa professori Ville-Pekka Sorsa Yliopisto-lehdessä.
"Julkinen keskustelu on käännettävä rohkeasti kohti tulevaisuutta, ihmisten konkreettisia tarpeita ja vaatimuksia järjestelmän päivittämiseksi."
"Julkinen keskustelu on käännettävä rohkeasti kohti tulevaisuutta, ihmisten konkreettisia tarpeita ja vaatimuksia järjestelmän päivittämiseksi."
Yhteiskunta olemme me: me itse päätämme, muutetaanko tai ylläpidetäänkö hyvinvointivaltion rakenteita vai saavatko ne rapautua | Helsingin yliopisto
Poliittisen itseluottamuksen vahvistaminen on kohtalonkysymys hyvinvointivaltiolle, professori Ville-Pekka Sorsa kirjoittaa Yliopisto-lehden pääkirjoituksessa.
www.helsinki.fi
February 6, 2026 at 11:00 AM
Poliittisen itseluottamuksen vahvistaminen on kohtalonkysymys hyvinvointivaltiolle, kirjoittaa professori Ville-Pekka Sorsa Yliopisto-lehdessä.
"Julkinen keskustelu on käännettävä rohkeasti kohti tulevaisuutta, ihmisten konkreettisia tarpeita ja vaatimuksia järjestelmän päivittämiseksi."
"Julkinen keskustelu on käännettävä rohkeasti kohti tulevaisuutta, ihmisten konkreettisia tarpeita ja vaatimuksia järjestelmän päivittämiseksi."
Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? ⛅🌧️Keskustelu Tiedekulmassa ti 24.2. klo 17.
Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit?
Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit?
Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? | Tiedekulma | Helsingin yliopisto
Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit...
www.helsinki.fi
February 4, 2026 at 8:11 AM
Mitä on ilmastonmuokkaus ja tarvitsemmeko sitä? ⛅🌧️Keskustelu Tiedekulmassa ti 24.2. klo 17.
Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit?
Millä eri tekniikoilla ilmastoa voisi suunnitelmallisesti muokata ja milloin olemme tilanteessa, jolloin näihin keinoihin olisi turvauduttava? Mikä on oikeasti mahdollista ja kuinka suuria ovat riskit?
Tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyt REM-uni heikentää hevosten sinnikkyyttä ja suoriutumista vaativissa oppimistehtävissä.
Uni on keskeinen oppimisen ja muistin tukipilari kaikilla tutkituilla eläinlajeilla.
Uni on keskeinen oppimisen ja muistin tukipilari kaikilla tutkituilla eläinlajeilla.
REM-uni tukee hevosten motivaatiota ja oppimista | Helsingin yliopisto
Hyvä uni tukee hevosten oppimista ja jaksamista siinä missä ihmistenkin. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyt REM-uni heikentää hevosten sinnikkyyttä ja suoriutumista vaativissa oppimistehtävissä.
www.helsinki.fi
February 3, 2026 at 2:16 PM
Tuoreen tutkimuksen mukaan lyhyt REM-uni heikentää hevosten sinnikkyyttä ja suoriutumista vaativissa oppimistehtävissä.
Uni on keskeinen oppimisen ja muistin tukipilari kaikilla tutkituilla eläinlajeilla.
Uni on keskeinen oppimisen ja muistin tukipilari kaikilla tutkituilla eläinlajeilla.
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön?
Keskustelu maailmanpolitiikan polttopisteistä Tiedekulmassa 12.2. klo 17.
Keskustelu maailmanpolitiikan polttopisteistä Tiedekulmassa 12.2. klo 17.
Maailmanpolitiikan polttopisteet | Tiedekulma | Helsingin yliopisto
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Tiedekulmassa keskustellaan maailmanpolitiikan polttopisteistä torstaina 12.2. klo 17.
www.helsinki.fi
February 3, 2026 at 7:00 AM
Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön?
Keskustelu maailmanpolitiikan polttopisteistä Tiedekulmassa 12.2. klo 17.
Keskustelu maailmanpolitiikan polttopisteistä Tiedekulmassa 12.2. klo 17.
Yhdysvalloissa kuohuu ja erimielisyydet ovat nousseet uudelle tasolle Trumpin aikakaudella. Väitöstutkimus 2010-luvun kulttuurisodista yhdysvaltalaisten juutalaisten silmin taustoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...
Miten 2010-luvun kulttuurisodat syntyivät? Väitös tarkastelee Yhdysvaltain juutalaisyhteisön näkemyksiä | Helsingin yliopisto
Yhdysvalloissa kuohuu ja erimielisyydet ovat nousseet uudelle tasolle Trumpin aikakaudella. Väitöstutkimus 2010-luvun kulttuurisodista yhdysvaltalaisten juutalaisten silmin taustoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.
www.helsinki.fi
February 2, 2026 at 10:57 AM
Yhdysvalloissa kuohuu ja erimielisyydet ovat nousseet uudelle tasolle Trumpin aikakaudella. Väitöstutkimus 2010-luvun kulttuurisodista yhdysvaltalaisten juutalaisten silmin taustoittaa, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty.
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...
#[www.helsinki.fi/fi/uutiset/k...
Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman. Erityisesti kasvoluiden murtumat tunnetaan riskitekijöinä vakaville liitännäisvammoille.Henkeä uhkaavat liitännäisvammat tuleekin aktiivisesti poissulkea kohdennetulla kuvantamisella.
Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman | Helsingin yliopisto
Kasvomurtuma ei ole vain esteettinen tai paikallinen vamma ja niitä esiintyy jopa 10–15 prosentilla kaikista traumapotilaista. Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman, joka voi jäädä helposti huomaamatta.
www.helsinki.fi
January 30, 2026 at 2:02 PM
Kasvomurtuma voi kätkeä hengenvaarallisen aivovamman. Erityisesti kasvoluiden murtumat tunnetaan riskitekijöinä vakaville liitännäisvammoille.Henkeä uhkaavat liitännäisvammat tuleekin aktiivisesti poissulkea kohdennetulla kuvantamisella.
Opiskelija tai tutkija, vielä ehdit hakea apurahaa tai stipendiä! 💎 Hakuaika päättyy 6.2. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin. Hae nyt tukea opiskeluun tai tutkimukseen! 👇
Opiskelija tai tutkija, hae apurahaa! Yliopiston rahastojen apurahojen hakuaika on 14.1.-6.2.2026
Helsingin yliopiston rahastojen apurahojen hakuaika on 14.1.-6.2.2026. Apurahoja ja stipendejä voivat hakea sekä perustutkinto-opiskelijat että väitöskirjatutkijat ja tutkijat.
studies.helsinki.fi
January 29, 2026 at 7:00 AM
Opiskelija tai tutkija, vielä ehdit hakea apurahaa tai stipendiä! 💎 Hakuaika päättyy 6.2. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin. Hae nyt tukea opiskeluun tai tutkimukseen! 👇
"Onko kukaan miettinyt, miltä tuntuu tehdä kovasti töitä, olla jatkuvasti alipalkattu ja jatkuvasti leimattu ja syytetty monista ongelmista Suomessa — ja samalla epäillä omaa pätevyyttään kuten kuka tahansa muu tutkija?"
Lue tutkija Igor Radunin essee Suomen maahanmuuttokeskustelusta.
Lue tutkija Igor Radunin essee Suomen maahanmuuttokeskustelusta.
Millaista on Suomeen tulleen tutkijan elämä nykyisen maahanmuuttokeskustelun varjossa? | Helsingin yliopisto
En ole koskaan luovuttanut, kadottanut rakkautta tieteeseen enkä turvautunut sosiaalietuuksiin, Dubrovnikista lähtöisin oleva liikennepsykologian tutkija Igor Radun kirjoittaa Yliopisto-lehden esseessä.
www.helsinki.fi
January 28, 2026 at 11:05 AM
"Onko kukaan miettinyt, miltä tuntuu tehdä kovasti töitä, olla jatkuvasti alipalkattu ja jatkuvasti leimattu ja syytetty monista ongelmista Suomessa — ja samalla epäillä omaa pätevyyttään kuten kuka tahansa muu tutkija?"
Lue tutkija Igor Radunin essee Suomen maahanmuuttokeskustelusta.
Lue tutkija Igor Radunin essee Suomen maahanmuuttokeskustelusta.
Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan?🌍
Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? 👩💻
Keskustelu Tiedekulmassa tiistaina 10.2. klo 17. www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...
Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? 👩💻
Keskustelu Tiedekulmassa tiistaina 10.2. klo 17. www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...
January 28, 2026 at 10:23 AM
Onko väliä, missä datakeskukset sijaitsevat ja mikrosirut valmistetaan?🌍
Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? 👩💻
Keskustelu Tiedekulmassa tiistaina 10.2. klo 17. www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...
Mikä on mahdollistanut nykyisen teknologisen muutoksen ja minkälaisille keskinäisriippuvuuksille ja resurssien käytölle se perustuu? 👩💻
Keskustelu Tiedekulmassa tiistaina 10.2. klo 17. www.helsinki.fi/fi/tiedekulm...
Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme?
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta huomenna ti 27.1. klo 17 Tiedekulmassa.
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta huomenna ti 27.1. klo 17 Tiedekulmassa.
Kuolemattomuuden kaipuu | Tiedekulma | Helsingin yliopisto
Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Tiedekulmassa keskustellaan pitkän elämän salaisuudesta tiistaina 27.1. klo 17–18.30.
www.helsinki.fi
January 26, 2026 at 7:00 AM
Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme?
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta huomenna ti 27.1. klo 17 Tiedekulmassa.
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta huomenna ti 27.1. klo 17 Tiedekulmassa.
Pro-environmental behaviour alone can increase young people’s climate change distress, a study shows. Instead, adolescents’ hope and trust in society should be boosted.
Climate change distress can either paralyse or function as a motivating force, Doctoral Researcher Salla Veijonaho says.
Climate change distress can either paralyse or function as a motivating force, Doctoral Researcher Salla Veijonaho says.
Broadest study to date on climate change distress among Finnish adolescents: Maintaining hope is key | University of Helsinki
Pro-environmental behaviour alone can increase young people’s climate change distress, as no single individual can solve climate change. Instead, adolescents’ hope and trust in the ability of communities to act should be boosted.
www.helsinki.fi
January 23, 2026 at 4:05 PM
Pro-environmental behaviour alone can increase young people’s climate change distress, a study shows. Instead, adolescents’ hope and trust in society should be boosted.
Climate change distress can either paralyse or function as a motivating force, Doctoral Researcher Salla Veijonaho says.
Climate change distress can either paralyse or function as a motivating force, Doctoral Researcher Salla Veijonaho says.
Väitöstutkimus tarkasteli, miten moniammatillinen yhteistyö toimii työterveydenhuollossa asiakkaan tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Nikotiinituotteiden käyttö aiheuttaa ennen aikaisia kuolemia, työkyvyttömyyttä ja merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Työterveydenhuollossa on tärkeää tukea nikotiinituotteiden käytön lopettamista | Helsingin yliopisto
Tuen keskiössä on oltava ihmisen sisäiseen motivaatioon liittyvien perustarpeiden, autonomian, pystyvyyden ja yhteisöllisyyden, tunnistaminen sekä moniammatillinen yhteistyö.
www.helsinki.fi
January 20, 2026 at 12:35 PM
Väitöstutkimus tarkasteli, miten moniammatillinen yhteistyö toimii työterveydenhuollossa asiakkaan tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Nikotiinituotteiden käyttö aiheuttaa ennen aikaisia kuolemia, työkyvyttömyyttä ja merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Kivikauden ihmiset kiinnittivät huomiota punamullan muihinkin ominaisuuksiin kuin väriin, osoittaa tuore tutkimus.
Punamullan matka hautaan viesti vainajan identiteetistä | Helsingin yliopisto
Kivikauden ihmiset kiinnittivät huomiota punamullan muihinkin ominaisuuksiin kuin väriin, osoittaa tuore tutkimus.
www.helsinki.fi
January 20, 2026 at 10:53 AM
Kivikauden ihmiset kiinnittivät huomiota punamullan muihinkin ominaisuuksiin kuin väriin, osoittaa tuore tutkimus.
Ruokalähettiläs, tunnettu trikkaaja ja alumnimme Johannes Anttila kiinnostui ruuasta nuorena, hyvässä ja pahassa. Ruokailujen rajoittaminen toi elämään syömishäiriön, mutta opinnot auttoivat osaltaan hölläämään.
”Tiedän, miltä tuntuu vaikea suhde ruokaan” | Helsingin yliopisto
Ruokalähettiläs, tunnettu trikkaaja ja Helsingin yliopiston alumni Johannes Anttila kiinnostui ruuasta nuorena, hyvässä ja pahassa. Ruokailujen rajoittaminen toi elämään syömishäiriön, mutta opinnot auttoivat osaltaan hölläämään.
www.helsinki.fi
January 20, 2026 at 7:10 AM
Ruokalähettiläs, tunnettu trikkaaja ja alumnimme Johannes Anttila kiinnostui ruuasta nuorena, hyvässä ja pahassa. Ruokailujen rajoittaminen toi elämään syömishäiriön, mutta opinnot auttoivat osaltaan hölläämään.
Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari, joka tunnetaan ainutkertaisesta luonnosta. Yli 90 prosenttia kaikista maan kasvi- ja eläinlajeista elää vain Madagaskarilla.
Kuinka köyhän ja eriarvoisen maan nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? Lue Yliopisto-lehden juttu.
Kuinka köyhän ja eriarvoisen maan nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? Lue Yliopisto-lehden juttu.
Madagaskarin edellinen vallankaappaus romautti luonnonsuojelun — kuinka nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? | Helsingin yliopisto
Madagaskar on maantieteen ja biologian tutkijoille tärkeä kenttätyökohde.
www.helsinki.fi
January 19, 2026 at 10:09 AM
Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari, joka tunnetaan ainutkertaisesta luonnosta. Yli 90 prosenttia kaikista maan kasvi- ja eläinlajeista elää vain Madagaskarilla.
Kuinka köyhän ja eriarvoisen maan nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? Lue Yliopisto-lehden juttu.
Kuinka köyhän ja eriarvoisen maan nykymellakat vaikuttavat saaren ainutlaatuiseen lajistoon? Lue Yliopisto-lehden juttu.
Olemme saaneet merkittävän lahjoituksen etenevien aivosairauksien tutkimiseksi. Lämmin kiitos! ❤️ Aivosairaudet vaikuttavat lukemattomiin ihmisiin ja perheisiin. Lahjoittaja halusikin tukea tutkimusta, jolla olisi mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen vaikutus. @fimm-uh.bsky.social
Yksityinen lahjoitus vauhdittaa Alzheimerin taudin ja muiden rappeuttavien aivosairauksien käänteentekevää tutkimusta | Helsingin yliopisto
Yksityinen säätiö on lahjoittanut Helsingin yliopistolle merkittävän summan etenevien aivosairauksien tutkimiseksi Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä. Lahjoitus saatiin Suomen ja Helsingin yliopiston tarjoamien poikkeuksellisten tutkimusmahdollisuuksien ansiosta.
www.helsinki.fi
January 15, 2026 at 7:10 AM
Olemme saaneet merkittävän lahjoituksen etenevien aivosairauksien tutkimiseksi. Lämmin kiitos! ❤️ Aivosairaudet vaikuttavat lukemattomiin ihmisiin ja perheisiin. Lahjoittaja halusikin tukea tutkimusta, jolla olisi mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen vaikutus. @fimm-uh.bsky.social
Epäoikeudenmukaisuuden tunne kytee Itä-Euroopan maaseudulla. Moni on kyllästynyt eliitin saneluun ja kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan eurooppalaisena.
Oikeushistorioitsija Ville Erkkilä tutkii Saksan itäosissa, Puolassa, Virossa ja Suomessa asuvien kokemuksia. Lue Yliopisto-lehden juttu.
Oikeushistorioitsija Ville Erkkilä tutkii Saksan itäosissa, Puolassa, Virossa ja Suomessa asuvien kokemuksia. Lue Yliopisto-lehden juttu.
Miksi entisessä itäblokissa haikaillaan vanhaa? | Helsingin yliopisto
Epäoikeudenmukaisuuden tunne kytee Itä-Euroopan maaseudulla. Moni on kyllästynyt eliitin saneluun ja kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan eurooppalaisena.
www.helsinki.fi
January 14, 2026 at 11:00 AM
Epäoikeudenmukaisuuden tunne kytee Itä-Euroopan maaseudulla. Moni on kyllästynyt eliitin saneluun ja kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan eurooppalaisena.
Oikeushistorioitsija Ville Erkkilä tutkii Saksan itäosissa, Puolassa, Virossa ja Suomessa asuvien kokemuksia. Lue Yliopisto-lehden juttu.
Oikeushistorioitsija Ville Erkkilä tutkii Saksan itäosissa, Puolassa, Virossa ja Suomessa asuvien kokemuksia. Lue Yliopisto-lehden juttu.
Opiskelija tai tutkija, hae apurahaa! 💎 Apurahojen hakuaika alkaa 14.1. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin.
Hae tukea opiskeluun tai tutkimukseen 👇
Hae tukea opiskeluun tai tutkimukseen 👇
Opiskelija tai tutkija, hae apurahaa! Yliopiston rahastojen apurahojen hakuaika on 14.1.-6.2.2026
Helsingin yliopiston rahastojen apurahojen hakuaika on 14.1.-6.2.2026. Apurahoja ja stipendejä voivat hakea sekä perustutkinto-opiskelijat että väitöskirjatutkijat ja tutkijat.
studies.helsinki.fi
January 14, 2026 at 7:05 AM
Opiskelija tai tutkija, hae apurahaa! 💎 Apurahojen hakuaika alkaa 14.1. Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin, tutkimukseen ja niihin liittyviin matkoihin.
Hae tukea opiskeluun tai tutkimukseen 👇
Hae tukea opiskeluun tai tutkimukseen 👇
30-vuotias Ilari Rautalin on ehtinyt johtaa tutkimushanketta, johon osallistui lähes 700 tutkijaa, on ollut kirjoittamassa liki 50 vertaisarvioitua artikkelia ja ohjasi väitöskirjoja ennen kuin oli itsekään väitellyt. Siinä ohella hän on tehnyt itsenäisesti sata neurokirurgista operaatiota.
Aivojen leikkaaminen on käsityöammatti muiden joukossa, tuumii 30-vuotias kokeellisen neurokirurgian dosentti Ilari Rautalin | Helsingin yliopisto
Viime lokakuussa Lääketeollisuuden tutkimussäätiö valitsi Rautalinin Vuoden nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi.
www.helsinki.fi
January 12, 2026 at 11:00 AM
30-vuotias Ilari Rautalin on ehtinyt johtaa tutkimushanketta, johon osallistui lähes 700 tutkijaa, on ollut kirjoittamassa liki 50 vertaisarvioitua artikkelia ja ohjasi väitöskirjoja ennen kuin oli itsekään väitellyt. Siinä ohella hän on tehnyt itsenäisesti sata neurokirurgista operaatiota.
Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme? Millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme?
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta Tiedekulmassa ja striimissä ti 27.1. klo 17.
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta Tiedekulmassa ja striimissä ti 27.1. klo 17.
Kuolemattomuuden kaipuu | Tiedekulma | Helsingin yliopisto
Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu k...
www.helsinki.fi
January 9, 2026 at 3:25 PM
Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Mikä kaikki vaikuttaa vanhenemiseemme? Millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme?
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta Tiedekulmassa ja striimissä ti 27.1. klo 17.
Keskustelu pitkän elämän salaisuudesta Tiedekulmassa ja striimissä ti 27.1. klo 17.
The University of Helsinki is strengthening its research in environmental policy, international law, sustainable fisheries and aquaculture, and zoonotic virology through new international recruitments.
www.helsinki.fi/en/news/univ...
www.helsinki.fi/en/news/univ...
University of Helsinki to recruit top international researchers with €10 million in funding from the Research Council of Finland | University of Helsinki
The University is strengthening its research in environmental policy, international law, sustainable fisheries and aquaculture, and zoonotic virology through new international recruitments.
www.helsinki.fi
January 9, 2026 at 1:11 PM
The University of Helsinki is strengthening its research in environmental policy, international law, sustainable fisheries and aquaculture, and zoonotic virology through new international recruitments.
www.helsinki.fi/en/news/univ...
www.helsinki.fi/en/news/univ...
A study based on Finnish twins shows that reproductive history is associated with women’s lifespan and biological aging.
In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.
In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.
Number and timing of children linked to biological aging | University of Helsinki
A study based on Finnish twins shows that reproductive history is associated, at the population level, with women’s lifespan and biological aging. In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.
www.helsinki.fi
January 9, 2026 at 11:20 AM
A study based on Finnish twins shows that reproductive history is associated with women’s lifespan and biological aging.
In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.
In the study, mothers of large families, women who had no children, or women who had their first child at a very young age appeared to age somewhat faster than other women.
Lasten määrä ja raskauksien ajoitus heijastuvat naisen aikuisiän terveyteen ja eliniänodotteeseen, suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa.
Pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Lapsensa noin 24–38-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.
Pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Lapsensa noin 24–38-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen | Helsingin yliopisto
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
www.helsinki.fi
January 9, 2026 at 11:00 AM
Lasten määrä ja raskauksien ajoitus heijastuvat naisen aikuisiän terveyteen ja eliniänodotteeseen, suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa.
Pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Lapsensa noin 24–38-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.
Pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Lapsensa noin 24–38-vuotiaana saaneet naiset vanhenivat hitaimmin.
Leskirouvat pyörittivät neljäsosaa Helsingin puusepänverstaista vuonna 1830. Itsenäisen ja osaavan suomalaisnaisen taloudellinen toimeliaisuus on näkynyt etenkin miesvainajalta perityssä bisneksessä.
Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇
Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇
December 31, 2025 at 11:00 AM
Leskirouvat pyörittivät neljäsosaa Helsingin puusepänverstaista vuonna 1830. Itsenäisen ja osaavan suomalaisnaisen taloudellinen toimeliaisuus on näkynyt etenkin miesvainajalta perityssä bisneksessä.
Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇
Tutustu 1800-luvun leskirouvien toimeliaisuuteen. 👇
Uusi, tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia. Kapasiteetti ylittää selvästi nykyisin käytössä olevat hiilidioksidinpoistomenetelmät.Yhdiste on myös uudelleenkäytettävä.
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä | Helsingin yliopisto
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia
www.helsinki.fi
December 30, 2025 at 11:00 AM
Uusi, tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia. Kapasiteetti ylittää selvästi nykyisin käytössä olevat hiilidioksidinpoistomenetelmät.Yhdiste on myös uudelleenkäytettävä.