Lightnews — Scholar-powered news

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 16

Samaa taktiikkaa käyttää mm. MathWorks MATLAB-tuotteen kanssa. Taistelivat pitkään Pythonin leviämistä vastaan myymällä yliopistoille halvalla kampuslisenssejä. Eipä MATLAB:ia juuri voi enää muulla myydä kuin sillä, että osa työvoimasta ei ole vielä muuta opetellut, vaikka aika onkin ajanut ohi.

1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 16

Microsoft naittaa organisaatiot niin syvälle "ekosysteemiinsä", että sieltä on hyvin vaikeaa kaivautua ulos. Koska pakettiin kuuluu koko "ekosysteemi", on sen osien kilpailuttaminen erikseen (esim. toimisto-ohjelmistot tuolta ja sähköpostipalvelu toisaalta) mahdotonta. Merkittävä kilpailun este!

1 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 16

Hieman myös ihmettelen sitä, miksei EU:ssa olla puututtu Microsoftin tapaan paketoida tuotteensa suureksi köntiksi. Esim. yliopistoissa moni tuskin suostuisi luopumaan Wordista, koska ovat niin tottuneita siihen, mutta organisaatioilla ei taida olla mahdollisuutta hankkia tätä järkevästi "irrallaan"

1 2

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 16

Maksaahan toki vaihtoehtoisetkin ratkaisut jotain. Mutta rahaakin tärkeämpi pointti olisi, että niin suuri massa julkishallinnon dataa ei olisi yhden amerikkalaisyhtiön varassa.

2 6

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 16

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko Suomessa julkinen sektori lappaa "automaationa" Microsoftille rahaa vuosittain. O365 kun taitaa olla käytössä liki jokaisessa kunnassa, valtion virastossa, ministeriössä(?), ja korkeakoulussa. Vaihtaessa tosin muutosvastarinta tulisi olemaan kovaa.

1 4

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 9

Ei toki, mutta indeksissä CERN:issä tehdyn hiukkashavainnon painoarvo on sama lyhyiden lettereiden kanssa. Siksi en kärjen järjestykselle antaisi paljoa painoarvoa.

Euroopassa (ja erityisesti Suomessa) on joka tapauksessa syytäkin olla huolissaan mukana pysymisestä.

1 2

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 9

Nämä Naturen listauksen perustuvat ennemminkin julkaisumäärään tietyissä heidän valitsemissaan lehdissä kuin varsinaiseen "tasoon". Kiinassa on vahvat insentiivit julkaista _paljon_ ja eritoten tietyissä lehdissä.

Ei sillä, etteikö Kiinassa se oikea tasokin olisi noussut maailman kärkijoukkoon.

1 3

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 3

Kotimaisten lehtien siirtymisessä avoimeksi ehdottomasti.

Nyt kun tosiaan tarkemmin mietin, niin taitaa hyödyntämäni julkaisusopimukset täysin avoimien kustantajien (esim. EGU/Copernicus) kanssa olla Helsingin yliopiston kirjaston itsensä solmimia eikä FinElibin kautta.

1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 3

Ehkä pitäisin FinELibin avoimen julkaisemisen sopimuksia kuitenkin merkittävämpänä? Toki vain jos Suomessa tehdyn tutkimuksen julkaiseminen ulkomaisissa lehdissä lasketaan mukaan.

Eipä sillä, kaikki avoimen julkaisemisen yleistyminen on plussaa.

1 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 3

Joo synkkähän tilanne oli jo ilman uusia leikkauksia. Jos katsotaan vaikka rahoitusta per opiskelijapaikka ja vertaillaan verrokkimaihin, niin ihmeen pienellä Suomen korkeakoulut jotenkin pyörivät. Sen toki huomaa joka päivä, jos sattuu olemaan niissä töissä...

5

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Sep 3

Päätettiinkö sitä perusrahoitusta nyt lopulta sitten leikata? Mun silmiin ei eilisistä uutisista osunut mainintoja korkeakouluista.

Toivottavasti ei siksi, että media ei pidä korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia enää edes mainitsemisen arvoisina...

1 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Aug 29

Yksi tutkimusartikkeli on toki aina hyvä analysoida laajemmassa kontekstissa. Tähän löytyy Suomesta hyviä asiantuntijoita, joita toivoisi median jututtavan asian tiimoilta. Esim. Petteri Uotila (Helsingin yliopisto) osaa varmasti analysoida ja kontekstualisoida tätä artikkelia itseäni paremmin.

1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Aug 29

Vaikkei nämä prosenttiluvut suoraan todennäköisyyksiksi käännykään, ollaan tässä valtavan riskin äärellä johtuen seurauksien massiivisuudesta. Riskiä on aiemmin arvioitu pienemmäksi mm. siksi, että romahdus tapahtuu isossa osassa malleja vasta 2100 jälkeen, johon tarkasteluja ei olla ulotettu.

1 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Aug 29

AMOC:in romahtamisella olisi katastrofaaliset vaikutukset mm. Euroopalle. Nykyisellä päästöjen kasvu-uralla 70% CMIP6-ilmastomalleista ennustaa kyseisen romahduksen tapahtuvan ennemmin tai myöhemmin. Keskiuralla tämä luku on 37% ja alhaisten päästöjen (2°C tavoitteen mukaisella) skenaariollakin 25%.

Prof. Stefan Rahmstorf @rahmstorf.bsky.social · Aug 28

I was shocked when I first saw these results from standard climate models used in IPCC reports: for high emissions, the Atlantic overturning circulation #AMOC shuts down in all 9 models that ran past 2100, and is well on the way to shutdown by 2100.
Our paper on that is out today.🧵

1 2

Reposted by Sasu Karttunen

Atte Harjanne @atteharjanne.vihreat.fi · Aug 5

Jos ei usko ilmastonmuutokseen, niin miksi on niin kova tarve hävittää todisteet siitä?

Pimeää, kyynistä ja tuhoisaa menoa.

futurism.com/white-house-...

White House Orders NASA to Destroy Important Satellite

The White House has instructed NASA employees to destroy two major, climate change-focused satellite missions.

futurism.com

7 30 200

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jul 29

Helleaaltojen aikaan on tyypillisesti hyvinkin tyynet yöt. Siten ilma ei edes ikkunat avaamalla juurikaan vaihdu ilman koneellista avustusta. Puhumattakaan sisään tulevasta melusta, hyönteisistä ym. Hyönteisverkot hidastavat ilman vaihtumista ennestään.

2

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jul 29

Suomalaisen rakennuskannan energiatehokkuus lämmityskaudella on toki erinomainen asia, täällä triplalasitukset sun muut ovat vielä aika uusi asia. Mutta nämä eivät ole poissulkevia, ilma tulisi saada _tarvittaessa_ vaihtumaan tehokkaasti. Etenkin yöaikaan ja ilman ikkunoiden avaamista (meluongelmat)

1 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jul 29

*koneellinen ilmanvaihto

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jul 29

Päivisin ikkunat kiinni ja koneellinenilmanvaihto minimiin. Öisin korvausilmaventtiilit auki ja ilmanvaihto maksimiin. Hyvin toimii.

Vanhoissa rakennuksissa riittävän vedon saavuttamiseksi pitää ikkunat avata öisin. Suomessa on panostettu lähinnä siihen, että lämmin ilma on ja pysyy sisällä...

2 1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jul 29

Suomessa on lisäksi usein hyvin vaikeaa saada huoneilmaa vaihtumaan. Keski-Euroopassa asuntokohtaisesti säädettävä koneellinen ilmanvaihto, joka löytyy monista uudehkoista asunnoista, tekee yön aikana ihmeitä. Korvausilma tulee säädettävistä venttiileistä ilman tarvetta pitää ikkunoita auki kadulle.

1 1 3

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jun 24

Thanks. Shows that making interpretations of distribution parameters by eyeballing them is not a great idea.

Sasu Karttunen @skarttunen.me · Jun 24

Is it just my eyes or has the skewness actually decreased with the warming climate?

1

Sasu Karttunen @skarttunen.me · May 26

The huge inflation in the usage of these words in scientific literature is appalling. Science should have better self-esteem and not fall into LinkedIn-speech (although the trend started much before LinkedIn) to justify their work.

Not saying that I've been any better at this.

John Holbein @johnholbein1.bsky.social · May 25

Scientists are increasingly hyping up their findings.

3

Sasu Karttunen @skarttunen.me · May 13

Mutta propsit siitä, että korkeakoululinjauksessanne on mainittu toiminnan osaoptimointi rahoitusmittareiden mukaiseksi ongelmana! Tämä on ollut ikävä kehityssuunta, johon nykymuotoiset rahoitusmallit käytännössä pakottavat. Muutenkin linjauksissanne on mielestäni paljon hyvää rahoituksen sutheen.

4

Sasu Karttunen @skarttunen.me · May 13

Tällä on väistämättä suora vaikutus opetuksen laatuun. Parasta olisi, jos opettajilla olisi oman tutkimustyönsä kautta kosketus opetettavan aiheen terävimpään kärkeen, jotta opiskelijoiden osaaminen olisi kilpailukykyistä. Tutkimukselle pitäisi jäädä merkittävästi aikaa. 2/2

2 2