Mitä ihmettä puhut antautumisesta? Nykyinen kaltainen käyttö johtanut nielun romahdukseen, monimuotoisuuden hupenemiseen, osin hakataan jo yli puuntuotann. kestävyyden ja arvonlisä heikentynyt. Sinäkö et näy mitään tarvetta muutokseen? Kukaan ei puhu käytön lopettamisesta, vaan sen kestävyydestä.

Jos ei rauhaa, niin jonkinlainen yhteiskuntasopimus olisi hyvä. Nykyinen vaatii päivittämistä.

Tästä aiemmassa kirjoituksessani:
www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cca746...

Vaikka nielututkimus elää, trendi on selvä ja kiistaton. Monimuotoisuuden vähenemisessä ei tarv. mennä historiaan, tilanne heikkenee koko ajan. En ymmärrä vesistökommenttiasi- ajatteletko ettei niistä pidä nyt välittää kun ei aikoinaankaan? On iso ongelma, jos puusta saatu kilohinta on heikentynyt.

Jaettua näkemystä tarvitaan, mutta se vaatii tilannekuvan jakamista.

Kerrotko, mikä näistä ei pidä paikkansa:
- metsien monimuotoisuus on heikentynyt
- metsien nielu on pienentynyt merkittävästi
- metsistä saatu arvonlisä on alentunut
- metsähakkuiden vesistövaikutukset ovat merkittävät

Tuo koko Vanhasen kirjoitus oli enemmän ja vähemmän sumutusta.

Yhteinen jaettu näkemys metsien kestävästä käytöstä tarvittaisiin. Sen vain pitäisi olla oikeasti kestävää, tämän Vanhanen kirjoituksessaan unohti.
Itse olen hahmotellut sitä myös mm. näissä kirjoituksissa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/cca746...

www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/99...

Valitettavasti sisältää paljon asiavirheitä eikä yritä ratkaista kestävyyden haastetta. Pelkän metsäteollisuuden edun sijaan tarvitaan jaettu näkemys, joka turvaa myös monimuotoisuuden, ilmaston ja puhtaat vesistöt. Avain on metsäteollisuuden uudistuminen, vähemmästä enemmän.

Minusta on hienoa, että tällaisia alueita on käytön ulkopuolella. Riski pysyvyydestä on tosi. Niiden laskeminen suojelun piiriin ei kuitenkaan lisää nykytilaan verrattuna aariakaan käytön ulkopuolelle. Ja sitä lisäisyyttä juuri tarvittaisiin monimuotoisuuden edistämiseksi.

Tässä viitataan Lontoon luonnonhistoriallisen museon biodiversiteetti-indeksiin. Siitä uutisoitiin v. 2022. Muistelen, että käytetty tietopohja oli tarkkuudeltaan ihan eri tasoa kuin meidän oma bd-tutkimus, mutta metsälobby mielellään siihen aina viittaa. (Vrt. Nasan tutkimus nieluista.)