Vertailimme hallituksen ja Kaivosteollisuus ry:n kaivosveromallit tällä viikolla. Ne olivat kuin eri planeetoilta. Etujärjestön malli oli hallinnollisesti raskas, verotuotoiltaan pienempi ja verosuunnitteluun kannustava. 2/2 #kaivokset
www.sll.fi/ajankohtaist...

Kansalaisten kanta on kuitenkin selvä: saimaannorpan suojelu koetaan tärkeäksi ja vuosittaista verkkokalastuskieltoa Saimaalla halutaan pidentää. Poliitikkojen on kuunneltava suomalaisten laajaa enemmistöä. 7/7

On kuitenkin huolestuttavaa, että uusista kalastusrajoituksista on tehty viranomaisten toimesta kaksi kyselyä, joista kumpikin oli varsin puutteellinen. Saimaannorpan suojelun parantamista haluavan oli vaikea löytää kyselyistä vastausvaihtoehtoja. Näkökulma oli selvästi kalastajalähtöinen. 6/7

Päättäjillä olisikin nyt täydellinen tilaisuus pidentää kalastusrajoituksia ja suojella ainoaa kotoperäistä nisäkästämme, sillä Saimaan kalastusrajoitusten seuraavaa viisivuotiskautta valmistellaan parhaillaan. 5/7

Vaikka kannatammekin verkkokalastuksen kieltämistä saimaannorpan elinalueilla ympärivuotisesti, juuri nyt tärkeintä olisi saada norppien kotivedet verkottomiksi myös heinäkuussa, jolloin pienillä kuuteilla on suurin riski kuolla kalanpyydyksiin. 4/7

Ilmastokriisi kuitenkin heikentää norppien pesimäolosuhteita. Siksi on todella tärkeää lopettaa ihmisten aiheuttamat turhat kalanpyydyskuolemat.

Verkkokalastusrajoituksia on pidennettävä. 3/7

Tutkimuksen mukaan todellinen kalanpyydyskuolleisuus on jopa kolminkertaista ilmoitettuun verrattuna.

Verkkokalastusrajoitukset kestävät tällä hetkellä huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Rajoitukset ovat iso syy siihen, että norppakanta on kasvanut yli 500 norppaan. 2/7

Vaadimme, että tulevissa neuvotteluissa jäsenmaat ja Euroopan parlamentti sitoutuvat aidosti vähentämään päästöjä kaikilla sektoreilla, eikä lopullisissa neuvotteluissa ilmastotavoitetta vesitetä joustoilla ja viivästyksillä. 7/7

Lisäksi päästökaupan laajennusta polttoainejakeluun lykätään vuodella. Tämä tarkoittaa päästövähennysten viivästymistä sektorilla, jossa toimia todella tarvitaan. 6/7

Neuvoston esityksen mukaan komissiolla olisi mahdollisuus muuttaa vuoden 2040 tavoitetta, jos EU:n metsien hiilinielut eivät kasva odotetusti. Suomi on ajanut helpotuksia metsiä ja maankäyttöä koskeviin ilmastosäädöksiin. 5/7

Kansainvälisten päästöhyvitysten käyttäminen on ongelmallista, koska yksiköiden todellista päästövaikutusta on vaikea varmistaa. Muualta ostetut päästövähennykset myös ohjaavat investointeja pois EU:n sisäisistä päästövähennystoimista. 4/7

On kuitenkin huolestuttavaa, että neuvoston esitys sallisi tavoitteeseen merkittäviä joustoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jäsenmaat voivat lukea hyväkseen EU:n ulkopuolella tehtäviä päästövähennyksiä sen sijaan, että vähentäisivät omia päästöjään. 3/7

Päätös osoittaa silti, että EU tunnistaa ilmastokriisin kiireellisyyden ja tarpeen pitkän aikavälin suunnalle. Selkeä ja lakiin kirjattu päästövähennystavoite on hyvin tärkeä askel ilmastokriisin hillitsemisessä ja vahvistaa EU:n uskottavuutta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa. 2/7