Julius Lehtinen
banner
julleht.bsky.social
Julius Lehtinen
@julleht.bsky.social
Doctoral researcher in PoliSci @helsinkiuni, deaf, knower of European politics and a post-nihilist lad. Electoral integrity at Europe Elects, Finnish politics at Databyro
Kaikista olennaisin taulukko kuitenkin on alla. Se kertoo, kuinka kunkin puolueen edustajien yhteenlaskettu painoarvo muuttuisi ehdotetun järjestelmämuutoksen myötä. Nykymallissa jokainen edustaja tuo 0.50 % lisää painoarvoa, ehdotelmassa se siis riippuu äänimäärästä.
December 1, 2025 at 12:16 PM
Kovimmat muutamat ääniharavat vastaavat painoarvoltaan noin 4-5 nykyedustajaa. Nykyedustajan painoarvon (0.50 %) tai sitä isomman saavutti viitisenkymmentä edustajaa, kun taas alin painoarvo oli noin puolet nykyedustajasta. Ohessa jakauma.
December 1, 2025 at 12:16 PM
Ehdotuksessa kuitenkaan edustajat eivät ole eduskunnan äänestyksessä samnarvoisia kuten tällä hetkellä, vaan edustajan painoarvo riippuu hänen saamistaan äänistä.

Tätä varten laskin kunkin edustajan painoarvon, eli saamansa äänien osuuden kaikista eduskuntaan valittujen äänistä
December 1, 2025 at 12:16 PM
Lopputulema oli intuitiivisesti ainakin meikäläiselle vähän yllätys. Kuvittelin, että ruuhka-Suomessa menestyvien puolueiden ehdokkaat kahmisivat enemmän ääniä ja siten esimerkiksi Kokoomus ja Vihreät hyötyisivät tästä vaalijärjestelmän muutoksesta. Vaan toisin kävi.
December 1, 2025 at 12:16 PM
Ensin siis suoraviivaisesti napataan 200 eniten raakoja ääniä saaneita eduskuntavaaliehdokkaitta viime vaaleissa.

Tuleepi siis tämänmoinen ranking, ja tässä kohtaa saa pohtia ennakko-oletuksia, että miten luulee puhtaasti äänimäärällä sisäänmenemisen vaikuttavan paikkamääriin.
December 1, 2025 at 12:16 PM
Selailin kiinnostuksesta uuden puoluehakemuksen yleisohjelmaa. Johtuen omasta leipälajistani, ehdotukset vaalijärjestelmän muutoksesta ovat aina erityisen kiinnostavia.

Tässä ideana on 1) luopua siitä, että ääni menee myös puolueelle ja 2) edustajat äänestävät äänisaaliillaan.
December 1, 2025 at 12:16 PM
Tiedän että on, mutta D66:lla ei ole oikein vaihtoehtoja VVD:n suhteen, mikäli tahtovat pääministeripuolue olla. Teoreettisesti saisi aikaan tällaisen kansanrintamaenemmistön, mutta ei tuo ole realistisesti mahdollinen kun pienpuolueet voivat tehdä iltalypsyä parilla edustajalla loputtomiin.
October 30, 2025 at 8:14 AM
Toinen vaihtoehto ja mitä VVD varmasti ajaa on D66-VVD-CDA-J21, plus CU jos ei muuten pääse enemmistöön. Se mätsäisi VVD:n ideologiseen pohjaan paremmin mutta ei sitten vaalivoittaja-D66:n vastaavaan ollenkaan.
October 30, 2025 at 7:55 AM
D66-VVD-GL/PvdA-CDA lienisi ideologisesti suhteellisen yhtenäinen (ainakin aritmettisesti mahdollisista) ja reilusti yli enemmistörajan. Ongelma tässä kuitenkin on, että VVD aika tiukasti kampanjassa sulki pois GL/PvdA:n kanssa hallitsemisen.
October 30, 2025 at 7:55 AM
Hollannissa on tänään parlamenttivaalipäivä.

Meillä kun kunta- ja aluevaalien yhteydessä puhuttiin, notta pitäiskö meidän tehdä siitä vaalilipukkeesta jotenkin parempi ja sujuvampi, niin voin lohduttaa, että kyllä se ihan sujuva ja näpsäkkä on Hollantiin verrattuna.
October 29, 2025 at 2:53 PM
Tämä komponentti oli itselleni jopa lievä yllätys, oletin kannatuksen tunnustamiselle lisääntyvän kun koulutusta kertyy. Tosin perusasteen otanta on sen verta häviävän pieni, että epäilen tuon menevän otantavaihtelun piikkiin.
October 2, 2025 at 9:06 AM
Ja vielä, muistutan että tilanne mittausten volyymin suhteen on vielä moninkertaisesti isompi monessa muussa maassa. Miltä galluppi per päivä kuulostaisi? 😉
October 2, 2025 at 7:37 AM
Tämän lisäksi kaksi toisistaan riippumatonta mittaajaa on hyvä kalibrointi, että suuruusluokka on oikein. Mieluummin toki olisi vielä useampi.

Tämä yhdistettynä juuri tuohon pitkään säännölliseen aikasarjaan lisää yksittäisenkin mittauksen kontekstointia, kun ei ole vain yksittäinen mittaus /6kk
October 2, 2025 at 7:36 AM
Enpäs ole hetkeen hävennyt oman yliopistoni päätöksiä näin paljon.
August 14, 2025 at 7:30 AM
Päivitinpäs muistaessani Suomen hallitusverkoston kylmän sodan jälkeen. Leveämpi ja näkyvämpi viiva puolueiden välillä tarkoittaa useampaa päivää samassa hallituksessa.

Hauska knoppi: kokoomus on 1991–2025 ollut kauemmin vasemmistoliiton (3943 päivää) kanssa hallituksessa kuin KD:n (3377).
August 8, 2025 at 9:32 AM
Sipilä I tuolla jo olikin, mutta tässä nuo kaksi muuta.
July 3, 2025 at 7:11 AM
Pieni varaus myös sille, että SDP + Vihr. + Vas. + RKP yltää keskenään enemmistöön, mutta se lienee epätodennäköistä, että punavihreä blokki kasvaisi ainakaan merkittävästi. PS:n kyykkäämisen syvyydestä kiinni.
July 2, 2025 at 1:18 PM
Hallitusten suhteen se tarkottaisi suunnilleen tätä. Aritmeettisesti realistiset vaihtoehdot lienevät tällä hetkellä nykyinen hallituspohja vahvistettuna keskustalla, vuoden 2019–2023 hallituspohja, tai sitten jonkinsorttinen sinipuna.
July 2, 2025 at 1:18 PM
Vaalikausi on puolessa välissä, joten kaivoin pitkästä aikaa Databyron paikkaennusteen esiin ja räknäsin haarukoidut paikkamäärät kahden tuoreimman mittauksen perusteella.

Meillä kun on suhteellinen vaali, se on toki aika linjassa kannatusosuuksien kanssa.
July 2, 2025 at 1:18 PM
June 3, 2025 at 12:57 PM
Täysin omissa sfääreissään olevat Etelä-Korean vaaligrafiikat pääsevät kerta toisensa jälkeen yllättämään. Tänään käydään presidentinvaalien ensimmäinen kierros ja ensimmäisen ovensuukyselyn tuloksia esitellään lehdistön toimesta näin.
June 3, 2025 at 11:12 AM
Vasemmistoliiton naisvaltuutettujen lukumäärä on niin ikään 90 % siitä, mitä se oli vuonna 2000. Se on siis linjassa kokonaiskehityksen kanssa.

Vasemmiston miesvaltuutettujen lukumäärässä on kuitenkin suuri ero: heitä on vuoden 2025 vaalien jälkeen vain 30 % siitä, mikä lukumäärä oli vuonna 2000.
April 16, 2025 at 8:56 AM
Kunnallisvaltuutettujen kokonaislukumäärä on vuonna 2025 70 % siitä, mitä se oli vuonna 2000. Miesvaltuutetuissa luku on 60 % ja naisissa 90 %.

Vasemmistoliiton kaikkien valtuutettujen lukumäärä taas on 50 % siitä mitä se oli vuonna 2000. Jonkin verran kannatuslaskua siis on sekin huomioon ottaen.
April 16, 2025 at 8:56 AM
Ohessa on kaikkien valtuutettujen sukupuolijakauma vuodesta 2000.

Kuten huomaamme vertailemalla ensimmäisen postauksen Vas-valtuutettuihin, kehitys kulki jokseenkin käsi kädessä koko yhteiskunnan kehityksen kanssa vaaleihin 2008 asti. Itse asiassa jopa vähän miesvoittoisemmin kuin muissa puoleissa.
April 16, 2025 at 8:56 AM
Paljon on puhuttu siitä, kuinka Vasemmistoliiton äänestäjäkunta on kokenut muutoksen. Samaa tarinaa kertoo Vassin kunnallisvaltuutettujen sukupuolijakauma, joka on yhä enenenevissä määrin naisvoittoinen

Tällä kertaa itse asiassa mentiin ensimmäistä kertaa yli viiden kympin, ja reilusti mentiinkin🧵
April 16, 2025 at 8:56 AM