Mira Kalalahti
@mirakalalahti.bsky.social
220 followers 190 following 21 posts

Associate professor (guidance), University of Jyväskylä, Adjunct professor (sociology of education), University of Helsinki.

Education 76%
Political science 13%
Posts Media Videos Starter Packs

Reposted by Mira Kalalahti

Kasvatussosiologian ja -koulutuspolitiikan teemaryhmä kokoontuu Kasvatustieteiden päivillä Rovaniemellä 5.–7.11.2025.

Huomioi myös Moniparadigmaattinen koulutussosiologinen tutkimus -symposium.

Tarkemmat tiedot täältä: www.ulapland.fi/FI/Tapahtumi...
Kasvatustieteen päivät 2025 | Lapin yliopisto
www.ulapland.fi

Reposted by Mira Kalalahti

Numerossa tarkastellaan nuorten yksinäisyyden kokemuksia tarinateatterin keinoin, monikultuuristen taidetyöpajojen sosiomateriaalisten suhteiden rakentumista, pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtia ja tyttöjen toimijuutta ja uhriutta seksistisen väkivallan ja välittämisen kietoumassa.
Nuorisotutkimus 4/2023 - Nuorisotutkimusseura ry
www.nuorisotutkimusseura.fi

Lomalukemiseksi vielä kollegoille uunituore Nuorisotutkimus 4/2023. Eikä siinä vielä kaikki; lehden myötä meiltä poistuu embargo, ja lehti on heti avoimesti luettavissa sähköisessä muodossa.
Nuorisotutkimus-lehden toimitus toivottaa kaikille oikein hyvää joulua!
Nuorisotutkimus 4/2023 - Nuorisotutkimusseura ry
www.nuorisotutkimusseura.fi

Just tää. Puolison piti voimahalata keskellä heviosastoa että päästiin loppuun. Päätin hymyillä ja tervehtiä nyökkäämällä kaikkia. Auttoi vähän.

Julkisen sektorin ja etenkin elinkeinoelämän edustajat ovat varauksellisempia. Vaikuttaisikin siltä, että nämä päättäjäryhmät eivät niinkään näe oppivelvollisuuden pidentämistä pitkän tähtäimen työllisyysinvestointina, vaan enemmänkin menoja kasvattavana politiikkatoimena.

Oppivelvollisuuden pidentäminen saa eniten tukea pienituloisilta ja vähiten suurituloisilta kansalaisilta. Enemmistö kansalaisista kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksutonta toista astetta, mutta päättäjät ovat jakautuneet kahtia suhtautumisessaan. .

Kirjoittajat tarkastelevat ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimusprojektin kyselyaineistoon perustuen, miten kansalaiset ja päättäjät suhtautuvat oppivelvollisuusuudistukseen.

Reposted by Hanna Wass

Kuka kannattaa koulutusloikkaa? Nosto 9/10 teoksesta Koulutus ja yhteiskuntaluokka (toim.) doi.org/10.61201/tup... Toni Ahva, Vilma Helminen ja
@hannawass.bsky.social kertovat artikkelissaan, miten suhtautuminen oppivelvollisuusuudistukseen vaihtelee yhteiskunnallisen aseman mukaan.

Suomen kieli perusopetuksen kentän legitiiminä kielenä ohjaa koulujen toimintaa siten, että suomen kieli muodostuu pääomaksi, joka ei ole kaikkien saatavilla ja joka koulun tuottamien kvalifkaatioiden kautta uudelleen tuottaa yhteiskuntaluokkia. Open access lnkd.in/duYh-Xm9

Artikkelissaan Sara Juvonen, Riikka Oittinen, Heidi Huilla, @sonjakosunen.bsky.social , @mapeltola.bsky.social ja Tiina Luoma nostavat esiin suomen kielen merkitystä kulttuurisen pääoman muotona perusopetuksen kontekstissa.

Perusopetukseen on asettunut tavoitteeksi kielitietoisuus. Onko se kuitenkaan haastanut suomen kielen legitiimiyttä? Nostona 8/10 @sara_juvonen et al. artikkeli kielestä kulttuurisena pääomana Koulutus ja yhteiskuntaluokka-teoksestamme doi.org/10.61201/tup... (toim.).

Jotain tällaista, joskin monitieteisessä työssä näkee kivuliaasti erot siinä, miten viittaukset tuottuvat. Tieteidenväliset tutkijat / -ryhmät on sitten myös asia erikseen.

Juuri tämä; ei ehditä lukemaan, arvioimaan tai toteuttamaan julkaisuja huolella. Mutta sitä ennen pitäisi jotenkin kestävällä tavalla ratkaista miten sitä laatua arvioidaan.

Yhteistyössä tulee kiinnittää huomiota vuorovaikutukseen, organisoitumiseen ja työyhteisöön tarjoamaan tukeen. Koko väitöskirja luettavissa täällä: jyx.jyu.fi/handle/12345.... Iloa ja onnea Päivi väitöspäivään!

Kiinnostaako monialainen yhteistyö? Tsekatkaa tiedote, tulkaa kuulolle tai lukekaa millaisen monialaisen ohjauksen mallin @pukkila on kehittänyt väitöstutkimuksenaan. Väitös 16.12. klo 12 www.jyu.fi/fi/uutinen/m....

Jatkokysymyksenä voidaan miettiä, kenen kirjattuun kulttuuriin koulu palkitsee oppilaiden arviointiperusteissa? Open access!

Artikkelissa tulkitaan, että suomalainen peruskoulu määrää legitiimiksi ja intressittömäksi opiksi yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin kytkeytyviä kulttuurisia käytäntöjä, ja siten reprodusoi ylempien yhteiskuntaluokkien kulttuurista dominointia suhteessa alempiin luokkiin.

Missä määrin peruskoulu määrää opiksi ylempien yhteiskuntaluokkien kulttuurisia käytäntöjä Suomessa? Nosto 7/10 Koulutus ja yhteiskuntaluokka-teoksestamme t.co/eeE1S7Hz1q (toim.). Jarmo Kallunki: doi.org/10.61201/tup....