Jussi Tervola
@jussitervola.bsky.social
390 followers 220 following 170 posts
Tutkimuspäällikkö THL:ssä / Sosiaalipolitiikan dosentti ja tilastotieteen maisteri / Tutkittua tietoa sosiaaliturvasta päätöksenteon tueksi Policy analyst, PhD, Finnish Institute for Health and Welfare (THL) www.thl.fi/jussitervola
Posts Media Videos Starter Packs
Hyvä kysymys, mutta en kyllä osaa sanoa suoralta kädeltä
Iso periaatteellinen muutos: jatkossa etuuksien saaminen kytkeytyy maahanmuuttajien poliittisiin oikeuksiin (kansalaisuuden saamiseen).

www.hs.fi/politiikka/a...
Kuinka paljon sosiaaliturvaa rahoitetaan korvamerkityin sosiaalivakuutusmaksuin vs. yleisin verovaroin eri maissa?

Joissain maissa, erityisesti Ranskassa, myös kolmas muoto: korvamerkitty vero.

documents1.worldbank.org/curated/en/0...
Reposted by Jussi Tervola
Opintotuen tulorajoja korotettiin vuosina 2022 ja 2023. Korotusten pelättiin hidastavan opintojen etenemistä, kun opiskelijat voisivat tienata aiempaa enemmän menettämättä opintotukeaan. VATT Datahuoneen raportin mukaan opintojen eteneminen ei kuitenkaan muuttunut:
vattdatahuone.fi/opintotuen-t...
Opintotuen tulorajan korotus ei heijastunut opiskelutahtiin – VATT Datahuone
vattdatahuone.fi
Onko ajatusta miten sitä lähtisi selvittämään? Voi olla vaikeaa
Ei nuo meidän vaikutusarvion perusteella kauheasti vaikuta. Laskelmissa työttömyysetuuksien saajien määrä tippui yhden prosentin.

bsky.app/profile/juss...
Nostan vielä esille raporttimme liitetaulukon, jossa on leikkausten arvioituja yhteisvaikutuksia eri etuuksien kokonaismenoihin - asia jota ei tietääkseni ole aiemmin raportoitu.

Keskeiset:
🔸Yleisestä asumistuesta + asumislisästä -41 %
🔸Työttömyysturvasta -24 %, ja erityisesti ansioturvasta -39 %
Verkkouutiset perkasi Suomen ja Ruotsin sosiaaliturvan eroja meidän tutkimuksen perusteella (johdattelevalla otsikolla).

Pitäisin vertailua Tanskaan myös kiinnostavana (mutta vaikeampana), koska Tanska on ehkä parhaiten onnistunut yhdistämään korkean työllisyyden ja korkeat etuudet.
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias? VU selvitti tärkeimmät erot Ruotsiin | Verkkouutiset
Onko Suomen sosiaaliturva liian antelias? VU selvitti tärkeimmät erot Ruotsiin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Reposted by Jussi Tervola
Ehkä eniten ihmetyttää pitkäaikaistyöttömyyden tilastointitapa, jossa työttömyys "katkeaa" sillä, että osallistuu työllisyyspalveluihin. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon pitkäaikaistyöttömyys on oikeasti kasvanut.
Tämä tilastojuttu muutti omaa käsitystäni nykyisestä työttömyystilanteesta. Se on kehno, mutta ei niin kehno kuin joistain aiemmista uutisista olisi voinut ymmärtää.

www.hs.fi/politiikka/a...
Jep, tosin vähimmäisturvan etuustason ostovoima voi olla Briteissä joissain perhetyypeissä korkeampikin kuin Ruotsissa. Ainakin yksinasuvalla on meidän laskelmien mukaan.

On niin monta liikkuvaa osaa, että "anteliaisuuden" vertailu vaatisi esimerkkilaskelmia.
Esim. viiden lapsen perheissä esitetty leikkaus tuen tasoon olisi merkittävä, -16-18 %. www.regeringen.se/contentasset...
Kannustimilla. Erityisesti monilapsisissa lapsiperheissä toimeentulotuen taso voi olla lähellä tai enemmänkin kuin matalat palkkatasot.
Aiemmin arvioimme @laurimakinen.bsky.social kanssa, että Ruotsin toimeentulotuen taso riittää Suomen tukea heikommin siihen kulutuskoriin, jonka tuen on tarkoitus kattaa.

Ruotsin leikkaukset kasvattavat entisestään näitä eroja lapsiperheillä. 2/2

www.julkari.fi/bitstream/ha...
Ruotsissa puhaltavat samankaltaiset tuulet kuin Suomessa. Toimeentulotuen vastikkeellisuutta lisätään ja tasoa leikataan.

Tosin Ruotsissa tasoa leikataan lapsiperheiltä, joilla työnteon kannustimet heikommat. Suomessa sen sijaan enemmän lapsettomilta. /2

www.kauppalehti.fi/uutiset/a/cc...
Yhteisvaikutusten arvioissa asumisnormia ei ole ollenkaan sovellettu lapsiperheisiin, koska on oletettu että heihin tämä ei juuri iske. Mutta tämä oletus ei pidä paikkaansa.

Siltä osin vaikutukset lapsiin on edelleen aliarvioitu.
STM:n muistiossa oli myös yllättävää tilastotietoa toimeentulotuen asumisnormin soveltamisesta.

Vaikka asumisnormin soveltamisessa lain mukaan pitäisi huomioida lapsen etu, normin ylittäjien keskuudessa leikkuria on sovellettu yleisemmin lapsiperheissä kuin muissa. Erot ovat kuitenkin pieniä.
Reposted by Jussi Tervola
VM:n muistiossa arvioidaan ensi vuonna tehtävien veromuutosten vaikutusta tulonjakoon.

Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja eniten. Heidän kohdallaan lisäys on suurin suhteellisesti ja absoluuttisesti.

Sen sijaan pienituloisimman ryhmän tulot vähenevät.
STM julkaisi uudet muistiot sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista.

THL:n kehittämällä mallilla havaittiin, että "sosiaaliturvamuutokset kohdistuvat aiemmin arvioitua enemmän toimeentulotuen saajiin."

stm.fi/-/hallitukse...
Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot julkaistu
stm.fi
No nyt on mielenkiintoista evidenssiä tulojen vaikutuksesta terveyteen Suomen perustulokokeilusta.

Psyykelääkkeiden käyttö väheni samassa suhteessa kuin tulot nousi.
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Tulosten perusteella käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja laski erikoissairaanhoidon käyntien määrää. vatt.fi/-/tulojen-ka...
Tulojen kasvu paransi mielenterveyttä
vatt.fi
10 vuotta sitten julkaisemani analyysi maahanmuuttajien sosiaaliturvaoikeuden rajoittamisen tausta-argumenteista on edelleen ajankohtainen. (Toki voisi täydentää uudempia tutkimusviitteitä.)

tietotarjotin.fi/tutkimusblog...
Kävin Puheenaihe-podcastissa keskustelemassa tunnin verran meidän arvioimista köyhyysvaikutuksista, ja kertomassa näkemyksiäni sosiaaliturvan säästökohteista ja Suomen monimutkaisesta sosiaaliturvasta.

Tarjolla esim. Spotifyssä: open.spotify.com/episode/5vyZ...
THL: "Hallituksen toimet sysäävät 27 000 lasta köyhyyteen" (Jussi Tervola) | Puheenaihe 620
Spotify video
open.spotify.com
Tärkeää seurantaa:

Palkkatulojen saaminen on laskenut suojaosan poiston jälkeen ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.).

Muutoksen mekaaninen vaikutus selittää laskusta arviolta 1–2 %-yksikköä. Loput voi johtua käyttäytymismuutoksesta ja/tai suhdanteesta.
Työttömyystukien suojaosien poisto on herättänyt runsaasti keskustelua. Poiston pelätään vähentävän osa-aikaista työskentelyä työttömänä. Tutkijamme tarkastelivat tilastoja ja huomasivat, että osa-aikatyötä tekevien määrä ei ole romahtanut. Lue lisää: vatt.fi/-/tyottomien...
Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen
vatt.fi